Suomi pitää yllä tiukkaa linjaa Venäjän-pakotteissa. Samaan aikaan kauppa idän kanssa ei ole kokonaan katkennut.
Suomen ulkoministeriön mukaan EU:n tulee edelleen johdonmukaisesti lisätä pakotteita Venäjää vastaan niin kauan kuin maan hyökkäys jatkuu, Keskisuomalainen kertoo.
Pakotteiden tavoite
Ulkoministeriön linja on, että pakotteilla pyritään heikentämään ja rajoittamaan Venäjän kykyä jatkaa sotatoimiaan ja ylläpitää niitä tukevaa teollisuutta.
Perustelu kytkeytyy sodan kulkuun. Venäjän siviilikohteisiin kohdistuneet iskut ja Ukrainan miehitys korostavat ministeriön mukaan pakotteiden tarvetta. Pakotepolitiikka on ollut yksi EU:n keskeisistä keinoista vastata hyökkäykseen.
Paradoksi: tuonti jatkuu
Samaan aikaan kuva ei ole yksioikoinen. Suomen tuonti Venäjältä ei ole loppunut, vaan sitä tapahtuu edelleen tuoteryhmissä, jotka eivät ole pakotteiden piirissä.
Tuonnissa painottuvat muun muassa nikkeli ja ammoniakki, ja pakotteiden ulkopuolella on kaikkiaan noin 40 tuoteryhmää. Kyse on siis kriittisistä raaka-aineista, joita ei ole rajoitettu samalla tavalla kuin monia muita tuotteita.
Tämä tekee tilanteesta jännitteisen. Suomi vaatii tiukempia rajoituksia, mutta käytännön kauppavirroissa osa idän tuonnista jatkuu laillisesti pakotteiden aukkojen kautta.
Osa laajempaa EU-keskustelua
Suomen vaatimus on osa laajempaa keskustelua EU:n Venäjä-politiikan tiukentamisesta. Pakotepakettien laajuudesta ja kohdentamisesta on neuvoteltu jäsenmaiden kesken toistuvasti.
Suomen aktiivinen kanta heijastaa maan asemaa Venäjän naapurina ja sen turvallisuuspoliittisia intressejä. Se, miten ja millä aikataululla EU päättää mahdollisista uusista pakotteista, ratkeaa jäsenmaiden yhteisissä neuvotteluissa.
