Suojelupoliisi (Supo) nostaa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan suomalaisen huipputeknologian valtiollisen vakoilun keskeiseksi kohteeksi. Katsauksen mukaan etenkin Venäjä ja Kiina pyrkivät hankkimaan suomalaisten teknologiayritysten ja tutkimuslaitosten kehitystyön salaisuuksia – tarvittaessa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Supon mukaan Venäjä on yhä Suomen kansallisen turvallisuuden suurin uhka.

Mitä urkitaan

Vakoilu kohdistuu erityisesti läpimurtoteknologioihin, joilla on merkitystä myös sotilaalliselle suorituskyvylle. Kohteena ovat muun muassa tekoäly, kvanttiteknologia, puolijohteet sekä puolustus- ja avaruusteknologiaa kehittävät yritykset. Supo huomauttaa, että myös kasvuyritykset ja tutkimus kiinnostavat, koska niissä syntyy kärkiosaamista ennen kuin se ehtii suojautua.

Venäjän osalta tiedonhankinta liittyy katsauksen mukaan suoraan hyökkäyssotaan Ukrainassa: Venäjä etsii tuotteita ja innovaatioita, jotka soveltuvat myös sotilaskäyttöön. Taustalla on Venäjän jälkeenjääneisyys useilla huipputeknologian aloilla. Kiina puolestaan tavoittelee laajasti kärkiteknologiaa, ja sen kyberoperaatiot ovat suuntautuneet yhä enemmän länsimaiseen kriittiseen infrastruktuuriin.

Keinot: kyberurkinta, välikädet ja pakotekierto

Supo kuvaa keinovalikoimaa monipuoliseksi. Venäjä hyödyntää muun muassa tietojärjestelmien toimitusketjujen heikkouksia ja pilvipalveluja sisäänpääsyreittinä. Kiina puolestaan käyttää tiedonhankintaan esimerkiksi kaapattuja reitittimiä.

Ihmislähteiden osalta molemmat valtiot turvautuvat katsauksen mukaan yhä useammin välikäsiin, jotka hämärtävät vastuuta ja vaikeuttavat toiminnan yhdistämistä tiedustelupalveluihin. Supon mukaan välikäsiä värvätään muun muassa sosiaalisen median kautta, ja maksut hoidetaan toisinaan kryptovaluutoilla.

Kolmas keino on pakotteiden ja vientirajoitusten kiertäminen. Venäjä pyrkii hankkimaan rajoitusten alaisia tuotteita Suomen kautta monimutkaisten toimitusketjujen avulla. Ketjut voivat olla niin pitkiä, että suomalaisyritys saattaa joutua osalliseksi pakotekiertoon tietämättään.

Idänkaupan hiipuminen muutti kuvaa

Venäjän hyökkäyssodan ja idänkaupan romahtamisen myötä avoin yhteistyö ja suorat liikesuhteet ovat vähentyneet. Sen myötä tiedonhankinta on siirtynyt entistä peitellympiin muotoihin – kyberurkintaan, välikäsiin ja kaksikäyttötuotteiden ohivientiin. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan tavaroita ja teknologiaa, joilla on sekä siviili- että sotilaskäyttöä.

Supo kehottaa yrityksiä tunnistamaan riskin ja suojautumaan tiedusteluoperaatioilta, jotka voivat kohdistua teknologiaan, strategisiin hankkeisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Ylen mukaan Supo on varoittanut myös suomalaisten terveys- ja geenitietojen väärinkäytön riskistä. Valtioneuvoston kansallisen turvallisuuden strategiassa tekoäly, kvanttiteknologiat, kehittyneet puolijohteet sekä avaruus-, energia- ja bioteknologia on niin ikään määritelty strategisesti tärkeiksi kriittisiksi teknologioiksi.