Tekoäly muuttaa nyt myös tapaa, jolla äänikirjoja tehdään. Yhä useampi palvelu ottaa käyttöön synteettisiä, tekoälyllä tuotettuja kertojaääniä perinteisen ääninäyttelijän lukeman äänityksen rinnalle tai tilalle.

Suuret palvelut mukana

Kehitys on lähtenyt nopeasti liikkeelle isoilla alustoilla. Forbesin mukaan Spotify on tehnyt yhteistyötä ääniteknologiayhtiö ElevenLabsin kanssa ja tuonut kirjailijoille työkalun, jolla äänikirjan voi tuottaa tekoälyäänellä. Myös Google Play Books tarjoaa valikoiman synteettisiä kertojaääniä, joita kustantajat voivat käyttää kirjojensa äänittämiseen.

Myös Suomessa tekoälyääniä on jo hyödynnetty. STT Infon tiedotteen mukaan kotimainen Into Kustannus tuotti yhteistyössä Lexofonin kanssa äänikirjan, jonka luenta toteutettiin tekoälyn avustuksella. Alalla on kokeiltu myös malleja, joissa tekoääni opetetaan oikean ääninäyttelijän äänestä.

Nopeutta ja säästöä

Tekoälyäänten vetovoima on ennen kaikkea taloudellinen. Perinteinen äänikirjan tuotanto vaatii ääninäyttelijän, studion ja usein viikkojen työn. Tekoäly voi tuottaa saman äänisisällön huomattavasti nopeammin ja edullisemmin.

Tämä madaltaa kynnystä tehdä äänikirjoja etenkin pienemmille kustantajille ja itsenäisille kirjailijoille. Kun tuotanto halpenee, myös harvinaisempia tai pienemmän yleisön teoksia voidaan julkaista äänikirjoina, joita ei aiemmin olisi kannattanut äänittää.

Laatu ja työpaikat puntarissa

Kaikki eivät kuitenkaan pidä kehitystä pelkästään myönteisenä. Tekoäänten laatu on parantunut, mutta ne eivät vielä yllä ihmisen tasolle kaikessa. Tietokirjoissa ja asiapitoisissa teoksissa ero voi olla pieni, mutta kaunokirjallisuudessa, lastenkirjoissa ja monihahmoisissa tarinoissa ihmisäänen ilmaisuvoima on usein ylivertainen.

Merkittävä huoli koskee ääninäyttelijöiden työtä. Jos tekoäly korvaa yhä useamman luennan, se voi kaventaa alan ammattilaisten toimeentuloa. Toisaalta osa kuuntelijoista arvostaa nimenomaan tietyn ammattilaisen tulkintaa, mikä säilyttää kysyntää ihmisäänille.

Kohti hybridimallia

Monet arvioivat, että tulevaisuus on todennäköisesti sekoitus molempia. Tekoäly hoitaa suuret volyymit ja edullisemmat tuotannot, kun taas laadukkaat ja taiteellisesti vaativat teokset luetaan yhä ihmisäänellä.

Alalla keskustellaan myös siitä, miten tekoäänet tulisi merkitä, jotta kuuntelija tietää, onko kirjan lukenut ihminen vai kone. Monet palvelut jo edellyttävät tällaista merkintää. Tekoälyn myötä äänikirjojen tarjonta todennäköisesti kasvaa – ja samalla ala joutuu ratkomaan, miten kustannussäästöt ja laatu sekä tekijöiden oikeudet sovitetaan yhteen.