Syvänmeren pimeys kätkee yhä lukemattomia tuntemattomia eliöitä. Yksi niistä on nyt saanut nimen ja paikan tieteessä: Newsweekin mukaan tutkijat ovat kuvanneet Costa Rican vesistä uuden aavehailajin, jolle annettiin nimi Rhinochimaera costaricana.
Löytö vuosien varrella kertyneistä näytteistä
Uusi laji tunnistettiin muutamasta yksilöstä, joita oli kertynyt tutkijoiden käsiin vuosien mittaan. The Tico Timesin mukaan näytteet olivat peräisin Costa Rican Tyynenmeren puoleiselta rannikolta, satojen metrien syvyydestä.
Laji vahvistettiin uudeksi geneettisen analyysin avulla: sen perimä erosi riittävästi suvun muista lajeista, jotta kyseessä oli selvästi oma, aiemmin kuvaamaton laji. Merkittävää on, että Rhinochimaera costaricana on ensimmäinen sukunsa edustaja, joka on löydetty itäiseltä Tyyneltämereltä.
Mikä on aavehai?
Aavehait eli chimaerat ovat rustokaloja, jotka ovat kaukaista sukua haille ja rauskuille. Näiden ryhmien kehityslinjat erkanivat toisistaan jo satoja miljoonia vuosia sitten, joten aavehait ovat evoluution mittakaavassa hyvin vanha eläinryhmä.
Aavehait elävät tyypillisesti syvällä valtamerten pohjilla, pimeydessä, jonne auringonvalo ei yllä. Niiden ulkonäkö on omalaatuinen: sileä, usein pitkähkö vartalo, suuret evät ja erikoisen muotoinen kuono. Juuri haamumainen olemus ja syvänmeren elinympäristö ovat antaneet niille suomenkielisen nimen aavehai. Nimestään huolimatta ne eivät ole varsinaisia haita.
Miksi löytö on tärkeä
Uuden lajin kuvaaminen kertoo laajemmasta asiasta: syvänmeren eliöstöstä tunnetaan yhä vain murto-osa. Suuri osa valtamerten syvyyksistä on tutkimatta, ja monet lajit saattavat elää ihmisen tietämättä.
Costa Rican löytö kasvattaa tietoa harvinaisesta kalasuvusta, josta tunnetaan vain kourallinen lajeja. Samalla se muistuttaa, kuinka paljon meret kätkevät yhä sisäänsä. Osa lajeista voi jopa hävitä ennen kuin niitä ehditään edes tunnistaa, jos elinympäristöt muuttuvat.
Syvyyksien salaisuudet
Aavehait ovat pitkäikäisiä ja hidaskasvuisia, ja ne aistivat saalistaan muun muassa heikkoja sähkökenttiä aistimalla. Tällaiset erikoistumiset auttavat niitä selviämään ravinnoltaan niukassa ja pimeässä syvänmeren maailmassa.
Rhinochimaera costaricanan kaltaiset löydöt ovat muistutus siitä, että tutkimaton syvänmeri on yhä tieteen suuria kysymyksiä. Jokainen uusi laji täydentää kuvaa elämän monimuotoisuudesta – ja kertoo, että syvyyksissä riittää tutkittavaa vielä pitkäksi aikaa.
