Suomalaisessa metsässä kasvaa marja, jonka terveyshyötyjä tutkijat kiittelevät. Helsingin yliopiston dosentti Anna-Maria Pajari nostaa mustikan esiin esimerkkinä kotimaisesta marjasta, jonka valitseminen kannattaa. Hänen mukaansa marjoja kannattaa syödä mieluummin kuin tuontihedelmiä.
Väriaineet, joilla voi olla vaikutusta
Mustikan tumman sinisen värin antavat antosyaanit, jotka ovat kasvien luontaisia väriyhdisteitä. Ne eivät ole pelkkiä pigmenttejä: Pajarin mukaan antosyaaneilla voi olla vaikutusta hermoston välittäjäaineiden aineenvaihdunnasta vastaavien entsyymien toimintaan. Tätä kautta niillä saattaa olla yhteys esimerkiksi serotoniinin ja dopamiinin kaltaisiin välittäjäaineisiin.
On syytä korostaa, että kyse on tutkimuksen esiin nostamista mahdollisista vaikutuksista, ei siitä, että marja toimisi lääkkeenä. Terveellinen ruokavalio kokonaisuutena on ratkaisevaa, ei yksittäinen ruoka-aine.
Runsaasti hyödyllisiä yhdisteitä
Antosyaanien lisäksi mustikka sisältää muita flavonoideja ja polyfenoleja sekä vitamiineja ja kivennäisaineita. Marjoihin liitettyjä vaikutuksia on tutkittu paljon, ja niitä on yhdistetty muun muassa tulehdusten hillitsemiseen ja sydänterveyteen.
Marjoilla on myös perinteinen asema kansanterveydessä. Esimerkiksi karpalon ja puolukan yhdisteitä on tutkittu virtsatietulehdusten yhteydessä. Yhteistä pohjoisille marjoille on runsas bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuus, johon vaikuttaa myös kasvuympäristön karuus ja valoisat kesät.
Helppo lisä ruokavalioon
Ravitsemussuosituksissa kannustetaan syömään päivittäin marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Mustikka on tähän kätevä: sitä voi nauttia tuoreena kaudella sekä pakastettuna ympäri vuoden esimerkiksi puurossa, jogurtissa tai smoothiessa.
Tutkijan neuvo on yksinkertainen. Kun tekee mieli jotain makeaa ja terveellistä, kotimainen marja on hyvä valinta, joka tuo ruokavalioon sekä makua että hyödyllisiä ravintoaineita.



