Suomalaisen maatalouden yksi hiljainen riippuvuus on noussut esiin. Ylen mukaan Venäjä on käytännössä pysäyttänyt lannoitteiden viennin Suomeen korottamalla rautatietariffeja. Seurauksena uhkaa typpipula, joka voi heikentää tulevia satoja.
Typpi on sadon perusta
Typpi on kasvien kasvun kannalta välttämätön ravinne, ja Suomen maaperässä sitä on luontaisesti vähän. Siksi peltoja lannoitetaan vuosittain. Jos typpilannoitteiden saanti tyrehtyy, sadot voivat jäädä selvästi tavanomaista pienemmiksi.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Kimmo Rasa varoittaa Ylen mukaan, että tuonnin loppuminen Venäjältä pakottaa etsimään typen muualta ja että ensi kasvukausi voi muodostua vaikeaksi. Tuontia korvaavien lähteiden löytäminen vie aikaa.
Kriisistä mahdollisuus
Rasa näkee tilanteessa myös käännekohdan. Hänen mukaansa Suomi voisi nousta kierrätyslannoitteiden teknologiseksi edelläkävijäksi. Ylen mukaan kierrätyslannoitteilla voitaisiin kattaa jopa noin 80 prosenttia fosforin tarpeesta, mutta ne eivät korvaa mineraalityppeä kokonaan.
Kehitystyötä tehdään jo. Ylen mukaan esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkimukseen pohjaava NPHarvest-yritys ottaa ravinteita talteen jätevesistä, ja Jokioisten tutkimusympäristö toimii alan yhteistyön keskuksena. Rasan mukaan nykyisin suuri osa typestä haihtuu hyödyntämättä ilmaan, ja juuri tämä kannattaisi ajatella uudelleen.
