Yrityksistä rikoksen välineitä
Suomessa on yleistynyt rikollisuuden muoto, jossa järjestäytyneet verkostot käyttävät yrityksiä rikoksen tekovälineinä. Verohallinnon harmaan talouden katsauksen mukaan rikolliset joko perustavat näennäisesti laillisia yrityksiä tai kaappaavat olemassa olevia: rehellisen yrityksen Y-tunnusta ja statusta käytetään väärin omistajan tietämättä tai painostuksen alaisena.
Yritys toimii kulissina, jonka takaa tehdään petoksia, ohjataan rahavirtoja ja peitellään rikollisen toiminnan jälkiä. Digitalisaatio on tehnyt ilmiöstä nopeampaa: yrityksen voi perustaa ja sen tietoja muuttaa sähköisesti hetkessä, mikä helpottaa väärinkäytöksiä.
Tulorekisteri ja palautukset hyväksikäytön kohteina
Verohallinto on havainnut, että rikolliset hyödyntävät myös tulorekisteriä etuus- ja lainapetoksissa sekä rahanpesussa. Käytännössä rekisteriin voidaan syöttää väärää palkkatietoa, jolla haetaan oikeudettomia etuuksia, lainoja tai palautuksia.
Verottajan mukaan ilmiöön kuuluvat myös arvonlisäveron palautuspetokset ja aiheettomat työnantajamaksujen palautushakemukset. Joissakin tapauksissa rikolliset hankkivat velkaantuneita yrityksiä peittääkseen tuloja, ja yhä useammin myös ulkomaisia yhtiöitä käytetään suomalaisiin petoksiin. Verohallinto huomauttaa, ettei ilmiön kokonaislaajuutta ole pystytty mittaamaan euroissa, eikä siitä ole kattavaa tilastotietoa.
Bulvaanit ja haavoittuvat välikädet
Yksi ilmiön huolestuttavimmista piirteistä on se, miten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä käytetään välikäsinä. Yrityksen vastuuhenkilöksi nimetään niin sanottu bulvaani – henkilö, joka esiintyy paperilla yrittäjänä mutta jolla ei ole todellista määräysvaltaa. Bulvaaneiksi värvätään usein taloudellisesti tai sosiaalisesti heikossa asemassa olevia, jotka eivät välttämättä ymmärrä oikeudellisia seuraamuksia.
Verohallinto korostaa, että rahan liikkeet paljastavat rikollisuuden usein ennen kuin itse rikos tulee muuten ilmi – siksi viranomaisten tiedonvaihto ja rekisteritietojen oikeellisuus ovat keskeisiä torjunnassa.
Viranomaiset tiivistävät yhteistyötä
Ilmiön torjunta vaatii laaja-alaista viranomaisyhteistyötä Verohallinnon, poliisin ja muiden toimijoiden välillä. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura on nostanut uudenlaisen, monialaisen talousrikollisuuden yhdeksi toimintaympäristön merkittävimmistä muutoksista.
Verottaja muistuttaa samalla, että valtaosa suomalaisista hoitaa veronsa tunnollisesti. Juuri siksi pieni mutta ammattimaistuva joukko, joka käyttää järjestelmää väärin, muodostaa vakavan uhan – ei vain verotuloille, vaan koko järjestelmän luotettavuudelle.
