Suomalainen paraurheilun kärkinimi Amanda Kotaja oli Kuortane Gamesissa lähempänä maailmanennätystä kuin koskaan – ja silti kauempana kuin ajanotto antoi ymmärtää. Kotaja kelasi 100 metrin T54-luokassa vauhdin, joka olisi alittanut Tatyana McFaddenin vuonna 2016 kelaaman maailmanennätyksen 15,35. Tulos jää kuitenkin pelkäksi vauhtinäytteeksi, sillä kelausta auttoi liiallinen myötätuuli.

Tuuli vei ennätyksen

Ratakelauksessa pätevät samat tuulisäännöt kuin juoksuissa: ennätyskelpoisuuden raja on 2,0 metriä sekunnissa. Kuortaneella mittari pysähtyi tämän rajan väärälle puolelle, eikä tulosta voida hyväksyä viralliseksi maailmanennätykseksi. Kyse ei siis ole teknisestä virheestä tai dopingvalvonnasta, vaan puhtaasti olosuhteista – tuulta oli juuri sen verran liikaa, että saavutus pyyhkiytyi ennätyskirjoista. Tarkka aika ja tuulilukema vahvistuvat virallisesta tulospalvelusta.

Kotajalle ilmiö on tuttu. Hän on aiemminkin ollut maailmanennätysajan tuntumassa tilanteessa, jossa tuuli ei suostunut yhteistyöhön. Sääntö on urheilijalle armoton: vire ja vauhti ovat omissa käsissä, mutta tuuli ei.

Lähellä historian rajaa

Kotaja on viritellyt maailmanennätystä koko kauden. Toukokuussa hän kelasi Sveitsin Nottwilissä ajan 15,36, joka jäi vain sadasosan McFaddenin maailmanennätyksestä ja sivusi Kotajan omaa Euroopan ennätystä. Tuolloin myötätuulta oli vain 0,4 metriä sekunnissa, joten itse vauhti riitti jo kutakuinkin ME-luokkaan.

"Antaa itseluottamusta ME:n rikkomiseen, että lähes nollatuulessa pystyin tällaiseen aikaan", Kotaja kommentoi Nottwilin jälkeen. Kuortane oli kalenterissa kisa, jolta hän toivoi nimenomaan vauhdikasta rataa ja suotuisaa tuulta – ja molemmat toteutuivat, ehkä jopa hieman liiankin hyvin.

Mitalisti, joka jahtaa enää yhtä rajaa

Vampulassa syntynyt ja Huittisissa asuva Kotaja kuuluu lajinsa kaikkien aikojen kovimpiin. Selkärankahalkion kanssa elävä urheilija on voittanut 100 metrin T54-luokassa useita maailmanmestaruuksia sekä paralympiamitaleja – Tokiossa 2020 hopeaa ja Pariisissa 2024 pronssia.

Uran ainoa puuttuva pala on virallinen maailmanennätys. Tuore kausi on osoittanut, että vauhti siihen on – nyt tarvitaan vain kisa, jossa tuuli, rata ja päivä osuvat samaan ruutuun ennätyskelpoisissa rajoissa. Kuortaneen näyttö kertoo, että hetki voi olla hyvin lähellä.