Yhdysvaltain ja Iranin sota alkoi 28. helmikuuta 2026, ja muutamassa kuukaudessa se on muodostunut yhdeksi Trumpin toisen kauden kalleimmista hankkeista. Kun aseet vaikenivat kesäkuun puolivälissä neuvotellun tulitauon myötä, useat yhdysvaltalaismediat ja tutkimuslaitokset ryhtyivät laskemaan, mitä sotaretki lopulta maksoi. Vastaus riippuu ratkaisevasti siitä, lasketaanko mukaan vain ammutut ohjukset – vai myös se, mitä tavallinen amerikkalainen on maksanut bensapumpulla.
Pentagonin luku: 29 miljardia – ja kasvava
Puolustusministeriö on antanut kongressille omat lukunsa porrastetusti. Huhtikuun loppuun mennessä summa oli noussut noin 25 miljardiin ja toukokuun puolivälissä noin 29 miljardiin dollariin.
Kalleinta ovat olleet ammukset. Tomahawk-risteilyohjus maksaa noin kaksi miljoonaa dollaria kappaleelta, ja niitä on ammuttu yli tuhat. Ilmatorjuntaohjuksia – kuten Patriot- ja jopa 36 miljoonan dollarin SM-3-torjuntaohjuksia – on kulutettu yli 1 500. Yhden iranilaisohjuksen torjumiseen kerrottiin käytetyn kymmeniä miljoonia dollareita kerralla.
Asiantuntijat: todellinen luku on moninkertainen
Useat riippumattomat ekonomistit pitävät Pentagonin lukua merkittävänä aliarviona. Sen ulkopuolelle jäävät muun muassa tukikohtien korjaukset, menetetty kalusto sekä asevarastojen täydennys. Ulkosuhdeneuvosto (CFR) viittasi Moody's Analyticsin arvioon, jonka mukaan kokonaiskustannus amerikkalaiskuluttajille ja veronmaksajille on noin 132 miljardia dollaria.
Harvardin ekonomisti Linda Bilmes on ennustanut sodan kokonaishinnan kohoavan ajan myötä jopa biljoonaan dollariin, kun mukaan lasketaan pitkäaikainen veteraanien hoito ja korkokustannukset.
Pumpulla maksettu sota
Selvin yhteys tavalliseen amerikkalaiseen syntyy öljyn kautta. Iran julisti Hormuzinsalmen suljetuksi maaliskuun alussa, ja Brent-raakaöljy kävi yli 110 dollarissa tynnyriltä. Bensan keskihinta nousi Yhdysvalloissa hetkellisesti yli 4,50 dollariin gallonalta.
Brownin yliopiston Watson-instituutin energiakustannuslaskuri on seurannut tätä taakkaa vertaamalla toteutuneita polttoainehintoja arvioon hinnoista ilman sotaa. Sen mukaan amerikkalaiskotitalouksien yhteinen lisälasku ylitti kesäkuussa 60 miljardia dollaria – noin 458 dollaria taloutta kohti.
Mitä luvuista pitää tietää
Mikään yksittäinen summa ei ole virallinen totuus. Suora sotilasmeno (Pentagonin 29 miljardia) ja laajempi taloudellinen vaikutus (Moody'sin 132 miljardia, Bilmesin biljoona) mittaavat eri asioita, eikä niitä pidä laskea yhteen. Eri laskureiden tarkat reaaliaikaluvut ovat metodologialtaan epävarmoja, ja osa sodan kustannuksista – kuten korjaukset ja korkomenot – selviää vasta vuosien kuluttua.
