Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä ja samalla herkimmistä merialueista. Sen yllä leijuu kasvava uhka: Venäjän niin sanottu varjolaivasto, joka kuljettaa pakotteiden alaista raakaöljyä vanhoilla, heikosti huolletuilla ja usein vakuuttamattomilla tankkereilla. Asiantuntijoiden viesti on poikkeuksellisen yhdenmukainen – kysymys ei ole siitä, sattuuko iso onnettomuus, vaan milloin.
Kymmeniä tankkereita viikossa
Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbom toteaa, että merkittävä ympäristöonnettomuus on Itämerellä enää ajan kysymys. Mittakaava on huomattava: Suomenlahden kautta kulkee viikoittain arviolta 30–50 varjolaivaston öljytankkeria, ja lisää aluksia makaa ankkurissa lastia odottamassa. Tyypillinen alus on yli 20 vuotta vanha käytetyiltä markkinoilta hankittu tankkeri, jonka lastina on suuri määrä pakotteiden kohteena olevaa venäläistä raakaöljyä.
Riski perustuu useaan tekijään yhtä aikaa. Alukset ovat iäkkäitä, eikä niiden kuntoa käytännössä valvo mikään todellinen viranomainen. Vakuutukset puuttuvat tai ovat riittämättömiä, mikä tarkoittaa, että suuren öljyvahingon sattuessa puhdistuksen ja korvausten maksaja jää helposti epäselväksi. Myös miehistön ammattitaidossa on havaittu puutteita.
Läheltä piti -tilanteita ja katkottuja kaapeleita
Uhka ei ole pelkkää teoriaa. Suomenlahdella on jo nähty läheltä piti -tilanteita, joissa varjolaivaston tankkeri on ollut ajamassa karille. Tilannekuvaa hankaloittaa Venäjän jatkuva satelliittipaikannuksen häirintä, jolloin alusten todellinen sijainti ja reitti voivat hämärtyä.
Näkyvimmäksi varoitukseksi nousi joulukuussa 2024 tapaus, jossa varjolaivastoon liitetty tankkeri Eagle S katkoi Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkökaapelin sekä useita tietoliikennekaapeleita raahaamalla ankkuriaan kymmeniä kilometrejä merenpohjassa. Suomen viranomaiset pysäyttivät aluksen ja nousivat sen kannelle. Vaikka tapaus liittyi kriittiseen infrastruktuuriin eikä öljyvuotoon, se osoitti konkreettisesti, miten arvaamattomasti nämä alukset Suomenlahdella liikkuvat.
Sanomalehti on aiemmin uutisoinut varjolaivaston laajuudesta muun muassa Wärtsilän osien yhteydessä – ilmiö ei rajoitu yksittäisiin aluksiin, vaan kyse on satojen tankkereiden muodostamasta verkostosta.
Talvi ja jää lisäävät riskiä
Erityisenä huolenaiheena pidetään sitä, miten heikkokuntoiset alukset selviävät kovassa jäätalvessa. Vanha runko ja kokematon miehistö ovat ahtojäissä vaarallinen yhdistelmä, joka kasvattaa ympäristövahingon riskiä entisestään.
Suomi nostaa torjuntavalmiutta
Suomen öljyntorjuntavalmius on kansainvälisesti vertaillen korkea ja perustuu monen viranomaisen yhteistyöhön. Rajavartiolaitoksella on käytössään öljyntunnistuslaittein varustettuja valvontalentokoneita, ja pelastustoimella öljyntorjuntaan kykeneviä aluksia. Asiantuntijat muistuttavat silti, että vaikka torjuntakyky on hyvä, suuren öljyvahingon jäljiltä Itämeren toipuminen veisi vuosikymmeniä.
EU on pyrkinyt kuristamaan varjolaivastoa pakottein: joulukuussa 2025 unioni lisäsi listalleen 41 uutta alusta, ja pakotteiden kohteena olevien laivojen kokonaismäärä lähestyy jo kuuttasataa. Yksittäinen onnettomuus voisi kuitenkin tapahtua nopeammin kuin sanktiolistat ehtivät kasvaa.
