Matkahuollon nimi on suomalaisille tuttu sekä bussien kyljistä että pakettien noutolapuista. Yhtiön kaksi liiketoimintaa – matkustajaliikenne ja pakettikuljetus – ovat vuosikymmeniä kulkeneet käytännössä samassa kyydissä: paketti matkasi linja-auton tavaratilassa pikkukaupungista toiseen. Nyt tämä yhteys on ohentunut. Yhä suurempi osa rahdista kulkee rekoissa, ja monelta linja-autoyrittäjältä pakettirahti on loppunut kokonaan.
Verkkokauppa kasvatti määrät yli bussien kapasiteetin
Syy muutokseen on pakettimäärien raju kasvu. Ylen mukaan verkkokaupan kasvu ja jakelun automatisointi lisäsivät pakettien määrää niin paljon, ettei linja-autoissa enää riitä niille tilaa.
Linja-auton tavaratila on rajallinen, ja aikataulut on suunniteltu matkustajien, eivät rahtipiikkien, ehdoilla. Avuksi on otettu rekka-autot ja valtakunnallinen logistiikkajärjestelmä, jossa paketit lajitellaan keskitetysti ja reititetään eteenpäin – osa busseille, kasvava osa rekoille.
Samaan aikaan asiakkaiden tottumukset ovat muuttuneet. Pakettiautomaatista on tullut suomalaisten selvästi suosituin noutotapa: yhtiön mukaan noin 85 prosenttia asiakkaista suosii automaattia. Logiikka noutoautomaattien ja runkokuljetusten ympärillä on toinen kuin perinteisessä bussirahdissa.
Yrittäjille rahti on ollut elintärkeä lisätulo
Linja-autoyrittäjille muutos näkyy suoraan kassassa. Rahti on perinteisesti tuonut vuoroille lisätuloa, joka on auttanut pitämään kannattamattomiltakin tuntuvia reittejä pyörimässä. Kun paketit katoavat kyydistä, katoaa myös osa tulovirrasta. Ylen haastatteleman yrittäjän Matti Mäkelän (Matka Mäkelä) mukaan rahdin kuljettaminen on käytännössä tyrehtynyt kokonaan.
Vaikutus on suurin juuri siellä, missä matkustajia on vähän. Harvaan asutuilla seuduilla rahtitulot ovat voineet olla se marginaali, jolla aamu- ja iltavuoro on saatu kannattamaan. Ilman pakettirahtia osa vuoroista on aiempaa riippuvaisempia julkisesta tuesta.
"Estettä ei ole" – mutta paluu täysimääräisenä on epätodennäköistä
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilän mukaan estettä rahdin kuljettamiselle ei ole: yhtä lailla kuin matkustajalle, myös paketille voidaan käytännössä myydä matkalippu. Viesti alalta on, että busseissa on yhä vapaata kuljetuskapasiteettia, jota kannattaisi hyödyntää – sekä yrittäjien tulojen että vähäpäästöisen logistiikan vuoksi.
Mäkilä pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että rahti palaisi busseihin entisessä laajuudessaan. Yksi syy on noutoverkoston täydellinen muutos: kun valtaosa asiakkaista hakee pakettinsa automaatista, koko kuljetusketju on rakennettu eri logiikalle kuin aikana, jolloin paketti noudettiin linja-autoasemalta.
Aivan ilman uusia avauksia ala ei silti ole. Markkinoille on tullut myös uusi toimija, Pakettihuolto, joka tähtää kuljettamaan busseilla noin viisi prosenttia verkkokaupan paketeista – yli 3,5 miljoonaa pakettia vuodessa.
Tehokkuuden ja saavutettavuuden ristipaineessa
Matkahuolto korostaa, ettei busseja olla hylkäämässä, vaan linja-autoyhteydet ovat jatkossakin osa palveluverkkoa. Rekka-autot ovat tulleet täydentämään busseja silloin, kun määrät kasvavat yli bussien kapasiteetin.
Kuljetusketjun muutos jää tasapainoiluksi tehokkuuden ja alueellisen saavutettavuuden välille. Verkkokaupan kasvu suosii keskitettyä, automatisoitua logistiikkaa, kun taas linja-autoliikenne kaipaisi rahtieuroja pitääkseen syrjäseutujen vuorot pyörimässä. Se, kuinka paljon paketteja kannattaa palauttaa busseihin, ratkeaa lopulta Matkahuollon liiketoiminnan ja joukkoliikenteen rahoituksen risteyksessä.
