Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) säilytti eduskunnan luottamuksen tiistaina, mutta äänestys paljasti syvenevän jännitteen Petteri Orpon (kok.) hallituksen sisällä. Rydman sai luottamuksen äänin 88–74, mutta huomion vei se, ettei koko hallitus asettunut ministerin taakse.

RKP äänesti tyhjää

Luottamusäänestyksessä harvinaisen moni edustaja jätti äänestämättä ministerin puolesta. RKP:n koko eduskuntaryhmä äänesti tyhjää, samoin kokoomuksesta määräajaksi erotettu Pihla Keto-Huovinen. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kertoi painaneensa vahingossa poissa-nappia, vaikka hänenkin oli tarkoitus äänestää tyhjää.

Adlercreutz perusteli ryhmänsä ratkaisua sillä, että puolue pitää tapahtunutta vakavana. Hänen mukaansa luottamus hallituksen sisällä edellyttää, että sovituista asioista pidetään kiinni.

Taustalla STEA-avustusten kiista

Äänestyksen taustalla on kiista valtionavustuksista, jotka jaetaan järjestöille STEA-järjestelmän kautta. Erimielisyys sai alkunsa, kun Rydman linjasi avustusten kriteereitä ilman hallituksen yhteistä päätöstä.

Orpo veti asiassa tiukan linjan ja kertoi, että avustusten jaon valmistelu aloitetaan alusta, koska perussuomalaisten kanta hävisi hallituksen sisäisessä äänestyksessä aamulla. Orpon mukaan kriteereistä päätetään jatkossa yhdessä.

Purra: matto vedettiin pääministerin alta

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra hermostui erityisesti RKP:n tyhjistä äänistä. Purra tulkitsi protestin ennemmin iskuksi pääministeriä kuin omaa puoluettaan kohtaan.

"Enemmän kuin isku perussuomalaisten suuntaan se on maton vetäminen pääministerin alta", Purra kommentoi Uudelle Suomelle. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvosteli kumppaneita ja katsoi, että RKP:n mielenosoituksen pitäisi olla kiusallinen ennen kaikkea kokoomukselle.

Mihin tilanne johtaa

Rydman säilytti asemansa, ja avustusten kriteerien valmistelu alkaa alusta hallituksen yhteisenä työnä. Avoimeksi jää, kuinka pysyvä jälki tyhjillä äänillä ja julkisilla syytöksillä on neljän puolueen – kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien – yhteistyölle. Julkisten lähteiden perusteella hallituksen kaatumisesta ei ole tässä vaiheessa kyse, vaan kärjistyneestä luottamuskysymyksestä koalition sisällä.