Datakeskusten rakentamisbuumi on tuonut kuntien ovelle kasvavan joukon kansainvälisiä toimijoita, jotka etsivät sopivia tontteja palvelinsaleilleen. MTV Uutisten mukaan kunnat tasapainoilevat miljardiluokan investointien houkutuksen ja niihin liittyvien epävarmuuksien välillä, kun useat operaattorit tunnustelevat parhaillaan tonttimahdollisuuksia eri puolilla maata.
Miksi juuri Suomi kiinnostaa
Suomen vetovoima perustuu useaan tekijään yhtä aikaa. Viileä ilmasto vähentää palvelinten jäähdytystarvetta ja parantaa energiatehokkuutta, jolloin osan vuodesta jäähdytys hoituu käytännössä ulkoilmalla. Sähköverkko on vakaa, ja uusiutuvan energian osuus tuotannosta on korkea.
Tähän liittyy myös poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus sekä verkkoon liittymisen suhteellinen nopeus moneen muuhun EU-maahan verrattuna. Lisäksi palvelinsalien tuottamaa hukkalämpöä voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi Fortumin ja Microsoftin yhteishankkeessa datakeskusten lämmöllä on tarkoitus kattaa merkittävä osa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä.
Hankkeita ympäri maata
Alan jätit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa. Google on investoinut Haminan kampukseensa vuosien varrella miljardeja euroja ja jatkaa laajennuksia, joista uusimmat painottuvat tekoälylaskentaan. Microsoft on suunnitellut datakeskuksia pääkaupunkiseudun ympäristöön.
Teknologiateollisuus ry:n koostamien tietojen mukaan Suomessa oli vuonna 2025 rakenteilla 18 suurta datakeskusta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 2 000 megawattia. Yksittäinen sadan megawatin datakeskus tarkoittaa rakennusvaiheessa noin miljardin euron investointia.
Mitä kunnat saavat
Kunnille hankkeet lupaavat työpaikkoja, kiinteistöverotuloja ja hukkalämmön hyödyntämistä. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on mittava: Teknologiateollisuuden arvion mukaan vuosina 2025–2030 rakentaminen voi tuottaa noin 45 000 henkilötyövuotta, ja käytön aikana ala työllistäisi vuosittain lähes 10 000 henkilötyövuoden verran.
Käytön aikana yksittäisen sadan megawatin keskuksen suora pysyvä työllistävä vaikutus on kuitenkin vain noin 50–150 henkilöä. Haminassa Google työllistää suoraan yli 400 ihmistä, mikä on alueelle merkittävä korvike entiselle paperiteollisuudelle.
Kritiikki ja huolet
Varjopuolena on valtava sähkönkulutus. Datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta oli vuonna 2025 noin 2–3 prosenttia, mutta sen ennustetaan nousevan 7–8 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä, kun kapasiteetti moninkertaistuu. Joissakin kunnissa, kuten Kokkolassa, raskas teollisuus kuluttaa jo niin paljon sähköä, etteivät uudet datakeskukset ole verkon kannalta erityisen tervetulleita.
Kriitikot huomauttavat, että pysyviä työpaikkoja syntyy lopulta vähän suhteessa investointien kokoon ja sähkönkulutukseen. Vaikutuksia sähkön hintaan arvioidaan eri tavoin: osa asiantuntijoista katsoo, ettei kasvu merkittävästi nosta hintaa, kun taas esimerkiksi Irlannin kaltaisissa maissa datakeskusten laajentamista on jouduttu rajoittamaan verkon kapasiteetin vuoksi.
Kuntien näkökulmasta kyse on punninnasta: miljardihankkeiden hyödyt voivat olla huomattavia, mutta ne on sovitettava sähköverkon kantokykyyn ja alueen muihin tarpeisiin.
