Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhva on palkannut takaisin osan viime vuonna irtisanomistaan työntekijöistä. Lähes puolet noin 250 irtisanotusta vakituisesta työntekijästä on otettu takaisin, mutta useimmat heistä työskentelevät nyt määräaikaisissa tehtävissä.
Sopeutustoimista takaisinpalkkaukseen
Ekhva irtisanoi viime vuonna noin 250 vakituista työntekijää osana talouden sopeutustoimia. Lisäksi noin 140 määräaikaista työsuhdetta jäi jatkumatta. Taustalla olivat hyvinvointialueeseen kohdistuneet säästöpaineet.
Nyt osa työntekijöistä on palannut. Hyvinvointialueen johtajan Sally Leskisen mukaan takaisinpalkkaus ei kuitenkaan tarkoita henkilöstön kasvattamista, vaan suurin osa takaisin otetuista on työllistynyt määräaikaisiin tehtäviin, kuten pidempiin sijaisuuksiin.
Määräaikaisuus jättää epävarmuutta
Takaisinpalkkaus on työntekijöille myönteinen käänne, mutta määräaikaisuus tuo mukanaan epävarmuutta. Määräaikaisessa työsuhteessa työn jatkuminen ei ole samalla tavalla turvattua kuin vakituisessa, mikä vaikeuttaa oman elämän suunnittelua.
Ekhvan tilanne kertoo myös laajemmasta ilmiöstä hyvinvointialueilla. Palvelujen kysyntä ei ole vähentynyt, ja henkilöstöä tarvitaan, mutta tiukka taloustilanne ohjaa käyttämään joustavampia määräaikaisia työsuhteita vakituisten sijaan.
Avoimena kysymys pysyvyydestä
Se, että osa irtisanotuista on palkattu takaisin, herättää kysymyksen alkuperäisten päätösten mitoituksesta. Jos työntekijöitä tarvitaan uudelleen pian irtisanomisten jälkeen, on aiheellista pohtia, olivatko tehtävät todella tarpeettomia vai onko kyse pysyvästä työvoiman tarpeesta, joka nyt hoidetaan määräaikaisilla ratkaisuilla.
Työntekijöiden näkökulmasta olennaista on, muuttuvatko määräaikaiset tehtävät ajan myötä vakituisiksi. Sitä ratkaisee hyvinvointialueen talouden kehitys ja palvelutarpeen suunta lähivuosina.
