Hallitus lupasi keväällä näyttävän eleen nuorten työllistämiseksi: valtio palkkaisi 500 uutta nuorta kesätöihin. Lupauksen ja toteutuksen välillä on kuitenkin jäänyt selvä railo, kun kesäkuu on jo pitkällä eikä yhdessäkään näistä paikoista ole vielä aloitettu töitä.
Mitä hallitus lupasi
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi keväällä, että hallitus rahoittaa 500 ylimääräistä kesätyöpaikkaa 18–25-vuotiaille nuorille valtionhallinnossa. Ohjelmaan varattiin neljä miljoonaa euroa, ja kukin määräaikainen paikka on tarkoitettu noin kolmen kuukauden mittaiseksi. Tavoitteena oli tarjota nuorille ensikosketus valtion tehtäviin ja samalla helpottaa kiristynyttä nuorisotyöttömyyttä.
Kysyntä virastoissa ylitti odotukset. Ylen mukaan ministeriön kartoituksessa peräti 109 valtion virastoa ilmoitti halukkuutensa palkata yhteensä 733 nuorta – selvästi luvattua 500:aa enemmän.
Yksikään nuori ei ole vielä aloittanut
Kun Yle selvitti tilannetta viidessä suuressa virastossa, lopputulos oli vaatimaton: yhdessäkään niistä kukaan nuori ei ollut vielä ehtinyt aloittaa työtä. Vain Verohallinto oli ehtinyt palkata yhden henkilön, mutta hänkin odotti vielä työn alkamista, koska uusille työntekijöille tehtävät turvallisuusselvitykset kestävät tyypillisesti useita viikkoja.
Muissa kartoitetuissa virastoissa rekrytoinnit olivat vasta käynnistymässä tai siirtyneet syksyyn. Osa virastoista suunnitteli sijoituksia syksylle, ja jotkin avasivat haun vasta loppukesästä.
Miksi paikat viipyvät
Virastojen selitys on jokseenkin yhdenmukainen: rekrytointi vie aikaa. Avoimet tehtävät on lain mukaan julistettava haettaviksi ja hakijat käytävä huolellisesti läpi, mikä venyttää aikataulua. Lisäksi lisärahoitus vahvistui niin myöhään keväällä, että moni rekrytointi ehtii konkretisoitua vasta henkilöstön kesälomien jälkeen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että huomattava osa "kesätyöpaikoista" muuttuu nimestään huolimatta syystyöpaikoiksi. Virastot voivat kuitenkin käyttää ohjelman rahoitusta vuoden loppuun saakka, joten paikat eivät katoa – ne vain täyttyvät myöhemmin kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää.
Osa laajempaa kuvaa
Lupauksen takkuileva toteutus osuu ajankohtaan, jolloin nuorisotyöttömyys on noussut huolestuttavaksi puheenaiheeksi. Työttömyys on kohonnut korkeimmalle tasolleen koko 2000-luvulla, ja erityisesti nuorten asema on vaikea. Tätä taustaa vasten 500 paikan ohjelma on ollut hallitukselle näkyvä keino osoittaa toimintaa nuorten hyväksi.
Hallituksen näkökulmasta kyse ei ole peruutuksesta vaan viiveestä: paikat on luvattu ja rahoitus on olemassa, mutta normaali virkarekrytoinnin aikataulu ei taivu nopeisiin kesätöihin. Nuorten kannalta ratkaisevaa on, kuinka moni luvatuista paikoista lopulta täyttyy ennen rahoituskauden päättymistä.
