Suomalaiset kansallispuistot pysyvät jatkossakin valtion omistuksessa ja kaikille avoimina, mutta osa niiden palvelurakennuksista voi pian vaihtaa omistajaa. Hallitus valmistelee Demokraatin mukaan lainsäädäntöä, joka tekisi mahdolliseksi myydä kansallispuistoissa ja muissa luontokohteissa sijaitsevia, Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoimia rakennuksia.
Mistä kohteista on kyse
Myyntiaikeiden taustalla on Metsähallituksen laajempi kiinteistöselvitys. Yhtiö etsii uutta omistajaa useille luontokeskuksille: kohteina ovat Ylen tietojen mukaan muun muassa Teijo Salossa, Kilpisjärvi Enontekiöllä, Hossa Suomussalmella, Seitseminen Ylöjärvellä sekä Liminganlahti. Kaikkiaan tarkasteltavana on noin 360 rakennusta kolmessakymmenessä eri kohteessa. Myös pääkaupunkiseudun suosittu Nuuksio on mainittu mukana.
Maapohja ei ole kaupan. Sekä Metsähallitus että ministeriö korostavat, että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden maa-alueet säilyvät valtiolla, eikä rakennusten myynti estä omatoimista retkeilyä tai luonnossa liikkumista. Käytännössä myynti edellyttää kuitenkin lakimuutosta: esimerkiksi Teijossa rakennukset sijaitsevat kansallispuiston rajojen sisällä, joten ne pitäisi ensin erottaa suojellusta alueesta.
Säästöt syynä
Hallituksen perustelut ovat taloudelliset. Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus pienenee Ylen mukaan noin 4,4 miljoonalla eurolla vuodessa vuodesta 2027 alkaen. Ympäristöministeriö on arvioinut, että rakennuksista luopuminen toisi säästöjä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toinen peruste on rakennusten kunto: monet niistä ovat puurakenteisia ja kuluneet rajussa käytössä. Pelkästään Nuuksiossa vierailee vuosittain satojatuhansia kävijöitä.
Metsähallitus kuvaa selvitystyötä rakennuskannan järkeistämisenä. Kiinteistöjen kokonaistarkastelu käynnistettiin jo vuonna 2023, ja työtä tehostettiin valtion lisärahoituksella.
Luontojärjestöt huolissaan
Kaikki eivät jaa näkemystä siitä, että pelkkien rakennusten myynti olisi vaaratonta. Useat luonnonsuojeluyhdistykset ovat ilmaisseet huolensa erityisesti Seitsemisen luontokeskuksen tulevaisuudesta; keskus on ollut suljettuna sen jälkeen, kun sen yrittäjä päätti sopimuksen ennenaikaisesti. Yhdistykset pelkäävät, että rakennuksia valmistellaan myytäväksi yksityisille tahoille ilman takeita palveluiden jatkumisesta.
Kritiikin ydin on, että vaikka itse maa pysyy julkisena, opastetut luontokeskukset ja niiden palvelut ovat olleet monelle se kynnys, jonka yli luontoon lähdetään. Jos rakennukset siirtyvät yksityisiin käsiin, riskinä on, että matalan kynnyksen retkeilypalvelut hupenevat. Eduskunnan on määrä käsitellä myynnin mahdollistavaa lainsäädäntöä lähivuosina.
