Maahanmuuttoviraston (Migri) toimipisteen edustalla Helsingissä järjestettiin maanantaina 22. kesäkuuta mielenosoitus, jossa vastustettiin tshetsheeni- ja inguushitaustaisten turvapaikanhakijoiden karkotuksia Venäjälle. Paikalle kokoontui Suomenmaan mukaan noin parikymmentä ihmistä.
Mielenosoituksen järjestäjien mukaan Venäjälle palautettavia uhkaa kotimaassaan poliittinen vaino ja hengenvaara. Heidän viestinsä oli, että käännytykset rikkovat kansainvälistä palautuskiellon eli non-refoulement -periaatetta vastaan.
Mistä on kyse
Tshetshenian tasavaltaa johtaa vuodesta 2007 lähtien Ramzan Kadyrov, jonka hallintoa ihmisoikeusjärjestöt syyttävät vakavista loukkauksista. Kadyrovin joukkojen on raportoitu syyllistyneen muun muassa poliittisten vastustajien surmiin sekä mielivaltaisiin pidätyksiin ja kidutukseen niin Venäjällä kuin ulkomaillakin. Tshetshenia on jäänyt käytännössä Venäjän oikeusjärjestelmän ulkopuolelle, ja kidutusta tehneitä viranomaisia on harvoin asetettu vastuuseen.
Alueelta paenneisiin kohdistuvasta vainosta on raportoitu pitkään. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia on kerrottu pidätetyn laittomasti, kidutetun ja kadotetun. Tällaiseen taustaan vedoten osa Suomeen tulleista on hakenut kansainvälistä suojelua.
Mitä laki sanoo palautuksista
Viranomaisten päätöksiä sitoo ehdoton palautuskielto, joka on kirjattu sekä Suomen perustuslakiin ja ulkomaalaislakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Periaatteen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai halventava kohtelu.
Migrin mukaan palautuskielto otetaan huomioon jokaisessa vaiheessa: turvapaikkapäätöstä tehtäessä, hallinto-oikeuden käsitellessä valituksia ja poliisin harkitessa kielteisen päätöksen saaneen palauttamista. Päätökset perustuvat tapauskohtaiseen arvioon hakijan tilanteesta.
Kiista todistustaakasta
Venäjältä tulleet turvapaikanhakijat ja heitä avustavat järjestöt ovat arvostelleet Migriä siitä, että virasto vähättelisi vainon uhkaa. Ylen haastattelemien hakijoiden ja oikeusavustajien mukaan Migri vaatii kohtuuttoman korkeaa näyttöä vainosta. Sodan aikana Migri on tehnyt venäläisille tuhansia turvapaikkapäätöksiä, joista valtaosa on ollut kielteisiä.
Viranomaisnäkökulmasta jokainen hakemus arvioidaan yksilöllisesti, eikä pelkkä kansalaisuus tai lähtöalue automaattisesti oikeuta suojeluun. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin yksittäistapauksissa keskeyttänyt käännytyksiä Venäjälle, kun palautuskiellon riskistä on herännyt epäilyjä. Myös ulkoministeriön mukaan YK:n kidutuksen vastainen komitea on todennut yksittäisessä tapauksessa, että turvapaikanhakijan käännyttäminen Venäjälle rikkoisi kidutuksen vastaista yleissopimusta.
Maanantain mielenosoitus asettui osaksi laajempaa keskustelua siitä, kuinka tarkasti Suomen turvapaikkajärjestelmä tunnistaa Venäjältä paenneiden vainon riskin. Mielenosoittajien vaatimuksena oli, ettei ketään palauteta alueelle, jossa hänen henkensä on vaarassa.
