Toimitusjohtajan paikka suomalaisessa pörssiyhtiössä on tuulinen pesti. Useat hakukonsulttien selvitykset kertovat, että johtajat vaihtuvat tiuhaan – ja moni asiantuntija pitää Suomea tässä jopa naapurimaita levottomampana paikkana.
Mediaani vain kolme vuotta
Chief Executive Searchin selvityksen mukaan suomalaisten listayhtiöiden toimitusjohtajien toimikauden mediaani on vain kolme vuotta, vaikka keskiarvo nousee pidemmäksi, noin 5,9 vuoteen. Ero kertoo suuresta hajonnasta: osa johtajista istuu pitkään, mutta moni lähtee jo muutaman vuoden jälkeen. Vertailun vuoksi kansainvälinen katsaus on aiemmin arvioinut johtajien keskimääräisen toimikauden globaalisti yli seitsemäksi vuodeksi – eli suomalaisjohtajan pesti on kansainvälisesti katsoen lyhyt.
Vaihtosykli on myös tihentynyt. SAM Headhuntingin ja Listedsin CEO Index -katsauksen mukaan vuonna 2025 nähtiin noin 44 toimitusjohtajavaihdosta, eli karkeasti neljännes listayhtiöistä sai uuden johtajan. Uusi johtaja tuo usein mukanaan laajan johtoryhmän remontin, jolloin yhden vaihdoksen vaikutus moninkertaistuu.
Juridiikka tekee potkuista nopeita
Yksi keskeinen selittäjä on juridinen. Toisin kuin tavallinen työntekijä, osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa yhtiöön, vaan tekee hallituksen kanssa erillisen toimitusjohtajasopimuksen. Siihen ei sovelleta työlainsäädännön irtisanomissuojaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallitus voi vaihtaa johtajan nopeasti ilman varoitusmenettelyä – pelkkä luottamuksen menetys riittää perusteeksi. Työoikeuden asiantuntijat ovat huomauttaneet, ettei erotettu toimitusjohtaja juuri koskaan vie asiaa tuomioistuimeen, koska oikeudellisia keinoja ei juuri ole. Tämä matala kynnys tekee Suomesta hallitukselle helpon paikan toimia, jos tulos ei miellytä.
Mistä ero Ruotsiin syntyy?
Miksi naapurissa johtajat näyttävät istuvan tukevammin? Selitystä haetaan johtamiskulttuurista. Suomalaista ja ruotsalaista johtamista vertailevan katsauksen mukaan ruotsalainen päätöksenteko on konsensushakuisempaa ja ihmiskeskeisempää: ennen päätöstä varmistetaan, että kaikki ovat mukana. Suomalainen johtaminen taas korostaa tehokkuutta ja nopeaa etenemistä.
Kun johtamisote on kärsivällisempi, myös hallitusten kärsivällisyys toimitusjohtajaa kohtaan voi olla suurempi. Suomessa taas pörssipaine ja tuloskeskeisyys voivat kääntää katseen nopeasti uuteen nimeen, jos tulos ei kohennu. On kuitenkin huomattava, että tarkka vuosi- tai kuukausiero juuri Ruotsiin nähden vaatii vielä vahvistamista yhdestä yhtenäisestä vertailuselvityksestä – suunta on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan selvä.
Mitä tästä jää käteen?
Kokonaiskuva on, että suomalainen toimitusjohtaja toimii lyhyellä liekanarulla: pestin mediaani on lyhyt, vaihdokset ovat kiihtyneet viime vuosina, ja juridiikka mahdollistaa nopean lähdön. Huipulla tuulee – ja kovaa.
