Juhannus on tilastojen valossa Suomen synkin viikonloppu vesillä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) seurannan mukaan juhannuksena on viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkunut keskimäärin kuusi ihmistä torstain ja sunnuntain välisenä aikana. Hukkuneista noin 78 prosenttia on ollut miehiä. Luvut perustuvat SUH:n medioista ja avoimista lähteistä kokoamaan ennakkotilastoon; Tilastokeskuksen viralliset kuolemansyytiedot valmistuvat noin vuoden viiveellä.
Tänä juhannuksena uutisia tapaturmista on jo tullut: uutistietojen mukaan Mikkelissä mies hukkui veneen kaaduttua ja Kuopiossa nainen menehtyi talopalossa. Yksittäiset onnettomuudet muistuttavat siitä, että tilastojen takana ovat aina todelliset ihmiset – ja että suuri osa vahingoista on ehkäistävissä.
Veneessä liivit, uimaan ei yksin
CC
Asiantuntijat nostavat esiin kaksi keskeistä ohjetta, jotka pienentävät riskiä merkittävästi. Ensimmäinen on pelastusliivien käyttö aina veneillessä – myös lyhyellä soutumatkalla ja silloinkin, kun vesi on tyyni. Kylmässä vedessä voimat hyytyvät nopeasti, eikä uimataidostakaan ole apua, jos vene kaatuu yllättäen. Toinen ohje on, ettei uimaan kannata mennä yksin: kaverin tai aikuisen läsnäolo voi olla ratkaisevaa, jos joku väsyy tai saa kouristuksen kaukana rannasta.
Käytännön vinkki kannattaa pitää mielessä: pidä veneessä saatavilla heittoliina tai pelastusrengas, ja kerro seurueelle, missä turvavälineet ovat.
Alkoholi ja vesi eivät sovi yhteen
Moni juhannuksen vesivahinko liittyy alkoholiin. Pelastusalan asiantuntijat muistuttavat, että turvallisen juhannuksen kulmakiviä ovat vesiturvallisuus, varovainen tulenkäsittely, kohtuullinen alkoholinkäyttö ja varautuminen.
Selkein nyrkkisääntö on yksinkertainen: humalassa ei mennä uimaan eikä veneen rattiin. Alkoholi heikentää tasapainoa, arviointikykyä ja kykyä reagoida kylmään veteen. Laituri tuntuu liukkaammalta ja vesi lämpimämmältä kuin se on. Jos seurueessa nautitaan alkoholia, kannattaa sopia etukäteen, kuka pysyy selvänä ja huolehtii muista. Lapsia ei jätetä veden äärelle yksin hetkeksikään.
Sauna, grilli ja kokko hallintaan
Paloturvallisuus on toinen juhannuksen ydinkysymys. SPEK:n johtava asiantuntija Ilpo Leino muistuttaa, että avotulen sytyttäjä on vastuussa, jos jotain sattuu. Ennen kokon tai kertakäyttögrillin sytyttämistä on tarkistettava metsäpalovaroitus, eikä avotulta saa sytyttää toisen maalle ilman lupaa.
Sauna kannattaa lämmittää maltilla. Leinon mukaan kiuas lämpenee yllättävän vähällä puumäärällä, ja valmistajan ohjeita kannattaa noudattaa: tyypillisesti muutama halko kerrallaan riittää. Saunaa ei pidä lämmittää täysillä läpi yön, sillä ylikuumeneminen voi vaurioittaa kiuasta tai hormia ja sytyttää tulipalon. Pelti pidetään auki ja suljetaan vasta, kun hiillos on täysin sammunut.
Kertakäyttögrilliä saa käyttää vain palamattomalla alustalla, kuten kalliolla tai hiekalla. Palavaa grilliä ei siirretä, ja hiilet sammutetaan käytön jälkeen runsaalla vedellä. Grilli pidetään useamman metrin päässä rakennusten seinistä ja muusta syttyvästä materiaalista.
Lopuksi: varmista, että juhannuspaikan palovaroittimet toimivat ja kerro kaikille, missä alkusammutusvälineet – sammutuspeite ja käsisammutin – ovat. Hyvillä eväillä ja maltilla juhannuksesta tulee turvallinen.
