Suomen historiaan mahtuu vaihe, joka tänään tuntuu lähes uskomattomalta: nuori tasavalta oli hetken matkalla kuningaskunnaksi. Sisällissodan jälkeisenä syksynä 1918 Suomen eduskunta valitsi maalle kuninkaan. Valituksi tuli saksalainen ruhtinas, ja hänelle kaavailtiin suomalaista hallitsijanimeä Väinö I.
Miksi kuningasta ylipäätään haettiin
Vuoden 1918 tilanne oli poikkeuksellinen. Suomi oli juuri itsenäistynyt ja käynyt läpi verisen sisällissodan. Osa poliittisesta johdosta, etenkin monarkistit, katsoi että vahva kuningasvalta toisi maahan vakautta ja turvaa. Samalla he halusivat nojata Saksaan, joka oli tuolloin sotilaallisesti vahva ja oli tukenut valkoista osapuolta sodassa.
Tasavaltalaiset vastustivat hanketta, mutta heidän kannattajansa olivat sodan jälkiselvittelyjen vuoksi eduskunnassa aliedustettuina. Näin monarkisteilla oli tilaisuus viedä ajatus kuningaskunnasta pitkälle.
Ruhtinas valtaistuimelle, jota ei nähnyt
Kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, Saksan keisarin Vilhelm II:n lanko. Eduskunta äänesti hänet Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918. Hänestä oli tarkoitus tulla Väinö I, suomalaiskansallisesti väritetty hallitsijanimi.
Kuningas jäi kuitenkin vain paperille. Friedrich Karl ei koskaan matkustanut Suomeen eikä astunut valtaistuimelle. Tapahtumat maailmalla veivät pohjan koko hankkeelta nopeammin kuin kukaan osasi arvata.
Saksan tappio kaatoi hankkeen
Ratkaiseva käänne tuli ensimmäisen maailmansodan lopusta. Kun Saksa hävisi sodan ja keisarikunta romahti loppuvuodesta 1918, kuningashanke menetti tärkeimmän tukijalkansa. Saksaan nojaava monarkia ei enää ollut poliittisesti mielekäs eikä mahdollinen.
Friedrich Karl luopui kruunusta joulukuussa 1918, vain reilut kaksi kuukautta valintansa jälkeen. Suomi kääntyi lopullisesti tasavaltalaiselle tielle, ja vuonna 1919 vahvistettu hallitusmuoto teki maasta tasavallan, jonka johtoon tuli presidentti.
Episodi, joka jäi elämään
Väinö I:n tarina on jäänyt Suomen historiaan lyhyeksi mutta sitkeästi muistetuksi episodiksi. Se muistuttaa, kuinka avoin ja epävakaa itsenäisyyden ensimmäinen vuosi oli: valtiomuoto oli aidosti auki, ja pienetkin käänteet maailmanpolitiikassa saattoivat kääntää koko maan suunnan.
Tänä päivänä ajatus suomalaisesta kuninkaasta tuntuu kuriositeetilta. Se kuitenkin kertoo paljon aikakauden peloista, toiveista ja siitä, kuinka lähellä Suomen valtiollinen kehitys kulki aivan toisenlaista polkua.
