Laaja tutkijaverkosto varoittaa
Kesäkuussa 2026 julkaistu eurooppalainen asiantuntijaraportti piirtää synkän kuvan pölyttäjien tilasta ja syyttää ennen kaikkea ihmisen vääristynyttä suhdetta luontoon. Suomenmaan ja Maaseudun Tulevaisuuden mukaan raportin takana on laaja, useiden EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden verkosto ja yli sata tutkijaa eri puolilta Eurooppaa.
Raportin pääviesti on selvä: EU:n politiikka on hajanaista ja osin ristiriitaista, ja se jarruttaa pölyttäjien suojelua sen sijaan että edistäisi sitä. Suomalaisen näkökulman tuo Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Mirella Miettinen, joka korostaa, että luonnon itseisarvo on tunnustettava – ei vain lyhyen aikavälin taloudellisia voittoja.
Joka kolmas laji taantuu
Luvut ovat hälyttäviä. Euroopan komission pölyttäjäaloitteen mukaan joka kolmas mehiläis-, perhos- ja kukkakärpäslaji on Euroopassa taantuvalla uralla. Raportin mukaan kymmenesosa mehiläislajeista on uhanalaisia, perhoslajeista noin 15 prosenttia ja kukkakärpäslajeista jopa 37 prosenttia.
Kiihkeimmillään kato on etelässä, mutta Miettisen mukaan muutos näkyy jo Suomessakin. Suomi on toistaiseksi vähemmän altis kuin Välimeren maat, koska maataloutemme ei ole yhtä voimakkaasti riippuvainen villien pölyttäjien palveluista – mutta ongelma koskettaa silti meitäkin.
Monokulttuurit ja torjunta-aineet ahtaalla
Miettinen nimeää suurimmiksi syiksi laajat yhden kasvin viljelmät sekä torjunta-aineiden runsaan käytön. Suuret monokulttuurit eivät tarjoa pölyttäjille riittävästi ravintokasveja eivätkä pesimispaikkoja, ja voimakas torjunta-aineiden käyttö heikentää niiden selviytymistä entisestään. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt pahentavat tilannetta etenkin pohjoisilla leveysasteilla.
Vaikutukset ruokapöytään
Pölyttäjät ovat ruokajärjestelmän hiljaisia tukipilareita: Euroopan komission mukaan noin 80 prosenttia viljely- ja luonnonkasveista on riippuvaisia eläinpölytyksestä. Raportin mukaan riittämätön pölytys aiheuttaa jo nyt vuosittaista tuotantotappiota hedelmissä, vihanneksissa ja pähkinöissä.
Rahallisesti romahduksen hinta olisi valtava. Raportti arvioi, että jos villien pölyttäjien kannat sortuvat, lasku nousisi Euroopassa kymmeniin miljardeihin euroihin vuodessa.
EU etsii ratkaisuja
Poliittista tahtoa on. EU:n biodiversiteettistrategia tähtää pölyttäjäkadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä, ja luonnon ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaita kääntämään kantojen suunnan. Tutkijaverkosto pitää askelia oikeansuuntaisina mutta vaatii enemmän: konkreettisia tavoitteita, parempaa torjunta-aineiden vaikutusten arviointia ja tiiviimpää yhteensovittamista maatalous-, ympäristö- ja kemikaalipolitiikan välillä.
Miettisen mukaan kyse on lopulta arvoista: niin kauan kuin luonto nähdään vain taloudellisena resurssina, myös pölyttäjien suojelu jää puolitiehen.
