Portaattomuus nousee kärkikriteeriksi
Suomalaisten asumistoiveissa korostuu yksi käytännöllinen asia: halu asua yhdessä kerroksessa. Helsingin Sanomat ja Satakunnan Kansa ovat raportoineet ilmiöstä, jossa yksitasoiset kodit – matalat omakotitalot, bungalowit ja yksitasoiset rivitalohuoneistot – kiinnostavat asunnonostajia entistä enemmän.
Syyt kietoutuvat toisiinsa. Ensimmäinen on arjen sujuvuus: kun makuuhuone, kylpyhuone ja kodinhoito ovat samalla tasolla, eläminen on helpompaa kaikenikäisille. Toinen, kenties tärkeämpi syy, on tulevaisuuteen varautuminen.
Ikääntyvä väestö muuttaa kysyntää
Suomi ikääntyy nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa tasaisesti lähivuosikymmeninä, ja suuret ikäluokat ovat siinä elämänvaiheessa, jossa asumisratkaisuja pohditaan uudelleen. Moni haluaa varautua siihen, että liikkuminen voi tulevaisuudessa vaikeutua – ja portaaton koti on silloin selkeä etu.
Tämä on linjassa ympäristöministeriön korostaman elinkaariasumisen periaatteen kanssa: hyvä koti palvelee asukastaan elämän eri vaiheissa, lapsiperheenä, yksin asuvana ja ikäihmisenä.
Esteettömyys ei näytä sairaalalta
Sana esteettömyys tuo helposti mieleen laitosmaisen ympäristön, mutta moderni yksitasoinen koti voi olla täysin esteettömäksi suunniteltu ilman, että se näyttää siltä. Leveämmät ovet, kynnyksettömät siirtymät ja avara märkätila palvelevat sekä pieniä lapsia että iäkkäitä asukkaita.
Rivitalojen vetovoima
Trendi ei rajoitu omakotitaloihin. Myös yksitasoiset rivitaloasunnot, joissa on oma sisäänkäynti ilman yhteisiä rappukäytäviä, kiinnostavat erityisesti ikääntyneempiä kaupunkilaisia, jotka vaihtavat suuremman talon helpompaan ja pienempään kotiin oman pihan kera.
Asuntokannan esteettömyys on muodostumassa kansalliseksi kysymykseksi. Kasvava joukko ihmisiä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään – ja se edellyttää, että kodit on suunniteltu siihen. Yksitasoisuus on yksinkertainen vastaus: miten asua hyvin myös silloin, kun portaat eivät enää suju.
