Suomalaisten arki nojaa yhä vahvemmin sähköön: lämmitys, liikenne ja teollisuus sähköistyvät kovaa vauhtia. Samaan aikaan tuoreet selvitykset varoittavat, että sähkön riittävyys voi olla koetuksella jo 2030-luvun alussa – etenkin kylminä ja tuulettomina talvipäivinä.
Mistä tutkimuksessa on kyse
Ylen uutisoiman Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan Suomen sähköntuotanto voi joutua vaikeuksiin jo ensi vuosikymmenen alkupuolella. Ylen haastatteleman tutkijan mukaan ongelmat kärjistyvät erityisesti silloin, kun kulutus on huipussaan mutta tuulivoimaa on tarjolla vähän.
Taustalla on kaksi yhtäaikaista muutosta. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä yhteiskunnan sähköistyessä. Esimerkiksi sähköautojen lataaminen luo uusia kulutushuippuja, ja ladattavien autojen määrän odotetaan moninkertaistuvan lähivuosina.
Samalla tuotanto nojaa yhä enemmän sääriippuvaiseen tuulivoimaan. Jo nyt merkittävä osa Suomen sähköntuotannosta tulee tuulesta, mikä tekee järjestelmästä alttiimman säävaihteluille.
Mitä sähkön "riittävyys" tarkoittaa
Sähkön riittävyydellä – tai tehon riittävyydellä – tarkoitetaan sitä, että tuotantoa ja tuontia on joka hetki vähintään yhtä paljon kuin kulutusta. Vaikein tilanne syntyy talvella, kun pakkanen nostaa kulutuksen huippuunsa.
Erityisen hankalia ovat niin sanotut "Dunkelflaute"-jaksot eli pitkät tyynet ja pilviset pakkasjaksot, jolloin tuuli- ja aurinkovoimaa on tarjolla vain vähän. Tällöin kulutushuiput on katettava muulla tuotannolla tai sähkön tuonnilla naapurimaista.
Fingridin selvitykset tukevat samaa kuvaa
Myös kantaverkkoyhtiö Fingrid on päätynyt samansuuntaiseen arvioon. Sähkön siirtoverkkoyhtiöiden eurooppalaisen järjestön ENTSO-E:n ERAA 2025 -selvityksen mukaan sähkön riittävyys on Suomessa lähivuosina kohtuullisella tasolla, mutta heikkenee 2030-luvulla.
Selvityksen mukaan kulutuksen ennustetaan kasvavan merkittävästi sähköistymisen myötä, samalla kun tuotantorakenne muuttuu entistä sääriippuvaisemmaksi tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvaessa ja lämpövoiman vähentyessä. Selvitys nostaa erikseen esiin, että Suomessa kylmät talvet haastavat sähkön riittävyyttä.
Fingrid huomauttaa erillisessä toimenpide-ehdotuksessaan, että osa riittävyystilanteista on niin harvinaisia, etteivät ne todennäköisesti ratkea pelkillä markkinamekanismeilla. Yhtiön mukaan Suomi tarvitsee kustannustehokkaan ja kohdennetun tukimekanismin riittävyyden turvaamiseksi.
Suomen sähköjärjestelmän nykytila
Suomen sähköjärjestelmä on viime vuosina muuttunut nopeasti. Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käynnistyminen vahvisti kotimaista tuotantoa merkittävästi, ja tuulivoiman kapasiteetti on kasvanut ennätysvauhtia. Suomi on myös kytköksissä naapureidensa sähkömarkkinoihin ja tuo ajoittain sähköä muun muassa Ruotsista ja Virosta.
Järjestelmän vahvuus on samalla sen haaste: kun yhä suurempi osa tuotannosta on säästä riippuvaista, tuulettomat huippukulutushetket voivat muodostua pullonkaulaksi. Tuonnin varaan ei aina voi luottaa, sillä kylmät pakkasjaksot osuvat usein samaan aikaan koko Pohjois-Euroopassa.
Mitä ratkaisuiksi esitetään
Tutkimuksen mukaan keskeinen keino on kulutusjousto – eli kulutuksen siirtäminen pois huippuhetkistä. Tilanne helpottuisi merkittävästi, jos suuri osa suomalaisista tottuisi lataamaan sähköautonsa tuulisina aikoina, öisin tai viikonloppuisin.
Laajemmin keinovalikoimaan kuuluvat sähkön varastointi, säätökykyinen tuotanto sekä riittävyyttä tukevat mekanismit, joilla varmistetaan investoinnit joustavaan kapasiteettiin. Viesti on kuitenkin yhteneväinen: ilman aktiivisia toimia riittävyys voi kiristyä jo seuraavan vuosikymmenen aikana.
