Unkarin politiikassa koettiin keväällä 2026 historiallinen käänne: Péter Magyarin johtama Tisza-puolue voitti vaalit ja päätti Viktor Orbánin pitkän valtakauden. Magyar vannottiin pääministeriksi, ja yksi uuden hallituksen ensimmäisistä pulmista on edellisen hallinnon perintö: EU:n langettama jättisakko.
Miljoona euroa päivässä
Tausta on vuoden 2024 EU-tuomioistuimen päätöksessä. Unkari tuomittiin maksamaan 200 miljoonan euron kertasumma ja sen lisäksi miljoona euroa päivässä, koska sen turvapaikkajärjestelmä rikkoi unionin oikeutta. Magyarin mukaan sakot ovat jo maksaneet Unkarille noin miljardi euroa.
Magyar on luvannut tehdä päivittäisestä sakosta lopun. Hän puhuu "vahinkojen rajoittamisesta" tilanteessa, jonka hän peri edeltäjältään.
Tähän kohtaan Suomi astuu kuvaan
Ratkaisua ei haeta yksin. Magyarin mukaan neuvotteluja käydään Puolan, Suomen, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa. Tavoitteena on löytää malli, joka tuottaa saman lopputuloksen kuin aiempien hallitusten linja – mutta ilman miljoonasakkoa.
Miksi juuri Suomi? Suomi on EU:n itärajalla rakentanut oman, kiistellyn oikeudellisen ratkaisunsa. Niin kutsuttu rajaturvallisuuslaki eli laki välineellistetyn maahantulon torjumisesta tuli voimaan kesällä 2024. Se mahdollistaa itärajan ylityspaikkojen sulkemisen ja turvapaikkahakemusten vastaanoton rajoittamisen poikkeustilanteessa, kun Suomi katsoo Venäjän ohjailevan muuttoliikettä rajalleen. Suomen hallitus on esittänyt lain voimassaolon jatkamista.
Laki on saanut osakseen kovaa kritiikkiä: ihmisoikeusjärjestöt ja Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat varoittaneet sen olevan ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU:n turvapaikkasääntöjen kanssa.
Itärajavaltioiden yhteinen rintama
Magyarin laskelma nojaa ajoitukseen. EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen soveltaminen alkaa kesällä 2026, ja pääministerin mukaan tämä muutos voi luoda mahdollisuuden tuoreelle oikeudelliselle ratkaisulle, joka aiemmin ei ollut käytettävissä.
Kyse on laajemmasta itärajavaltioiden rintamasta. Suomi, Puola ja Unkari ovat kukin hakeneet tapoja kiristää maahanmuuton hallintaa. Se, että EU:n arvostelemasta Unkarista katsotaan nyt mallia juuri Suomen suuntaan, kertoo siitä, miten Suomen kiistelty itärajaratkaisu on noussut eurooppalaisen keskustelun viitepisteeksi – samalla kun se kantaa mukanaan saman ihmisoikeuskritiikin, jonka kanssa Suomi itse yhä painii.
