Sulku tuli nopeasti – avaus odottaa yhä

Suomi sulki kaikki itärajan rajanylityspaikat joulukuussa 2023. Ylen mukaan henkilöliikenne Suomen ja Venäjän välillä katkesi käytännössä kokonaan muutamassa viikossa. Hallitus perusteli päätöstä välineellistetyllä maahantulolla: Venäjä oli alkanut ohjata kolmansien maiden kansalaisia ilman asianmukaisia asiakirjoja Suomen rajalle.

Kesällä 2024 sulkua jatkettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu on siten muuttunut pitkäkestoiseksi olotilaksi, joka on jatkunut jo yli puolitoista vuotta.

Harvinainen tilanne myös EU:ssa

Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että Suomen ratkaisu on eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellinen: muut EU-maat eivät ole sulkeneet rajojaan nimenomaan välineellistetyn maahantulon vuoksi. Rajatutkimuksessa on myös nostettu esiin laajempi ilmiö – tilapäisiksi tarkoitetut poikkeusratkaisut muuttuvat herkästi pysyviksi käytännöiksi.

EU-oikeuden kannalta tilanne on herättänyt kysymyksiä. Ulkorajoihin kohdistuvat turvallisuuspoikkeukset ovat sallittuja, mutta sulun pitkittyessä on alettu pohtia, milloin tilapäinen poikkeus muuttuu pysyväksi järjestelyksi, joka vaatisi vankempaa oikeudellista perustaa.

Kaikki ei ole poikki

Sulku ei ole täydellinen. Osa tavaraliikenteestä, kuten junarahti, on jatkunut tietyillä reiteillä, ja Saimaan kanavan kautta on ollut rajoitettua kulkua. Nämä poikkeukset osoittavat, että ratkaisussa on punnittu myös taloudellisia ja huoltovarmuuteen liittyviä näkökohtia.

Hinta lankeaa raja-alueille

Venäläinen matkailu oli ennen sulkua merkittävä elinkeino erityisesti Kaakkois-Suomelle. Sulun pitkittyminen on kohdistanut taloudellisen iskun juuri raja-alueiden kauppaan ja palveluihin, ja yritykset ovat joutuneet sopeutumaan tilanteeseen, jonka piti olla ohimenevä.

Vertailukohdat löytyvät kaukaa

Maailmasta löytyy pitkittyneitä rajasulkuja, mutta useimmat liittyvät avoimeen konfliktiin tai poliittiseen jäätymiseen. Korean niemimaan raja on ollut käytännössä suljettu vuosikymmeniä, ja esimerkiksi Marokon ja Algerian sekä Turkin ja Armenian väliset rajat ovat olleet kiinni 1990-luvulta. Suomen tilanne eroaa näistä: kyse ei ole sotilaskonfliktista vaan demokratian reaktiosta hybridivaikuttamiseen.

Hallitus ei ole esittänyt selkeää aikataulua tai ehtoja rajan avaamiselle. Niin kauan kuin Venäjän katsotaan voivan käyttää rajaa painostuksen välineenä, itärajan poikkeustila näyttää jäävän osaksi suomalaista arkea.