Tampere on tehtaillut rokkareita Kasevasta lähtien, ja kaupungin kitaravetoinen perinne saa uuden tulkkinsa, kun lauluntekijä Nina Kaitaranta kerää kuulijoita tavalla, joka olisi ollut kymmenen vuotta sitten mahdoton: lyhytvideoiden kautta.

Kaitarannan musiikki on grooviin ja kitaraan nojaavaa lauluntekijärockia, joka istuu luontevasti samaan jatkumoon kaupungin manserock-perinteen kanssa. Hänen omilla nettisivuillaan tyyli kuvataan ilmavasti kerrostuvaksi suomirockiksi.

Albumin ja kolmen EP:n verran reittiä

Reilussa viidessä vuodessa Kaitaranta on ehtinyt julkaista yhden pitkäsoiton ja kolme EP:tä. Tuoreimpia ovat EP Hymy herkässä (2023) ja albumi Ullakolla (2025). Singlejä on poimittu suoratoistopalvelujen kotimaisen rockin soittolistoille, ja kappaleita on soinut myös radiossa.

Kyse ei siis ole läpihuutojutusta vaan vuosien työstä, jolle some on antanut uuden kaiun. Juuri tähän kohtaan TikTok astuu kuvaan.

Miksi lyhytvideo sopii kitararockille

TikTokista on tullut viime vuosina yksi tärkeimmistä reiteistä, joita pitkin uusi – ja vanhempikin – musiikki löytää yleisönsä. Algoritmi voi nostaa pienenkin tekijän kappaleen tuhansien silmien eteen ilman levy-yhtiön markkinointibudjettia, ja yksi tarttuva sekvenssi riittää usein sytykkeeksi. Ylen mukaan TikTok on noussut nuorten keskuudessa jopa iltapäivälehtien ohi tärkeimmäksi uutiskanavaksi, mikä kertoo sovelluksen painoarvosta suomalaisten arjessa.

Monelle muusikolle alusta on tarjonnut tavan tehdä musiikistaan lähestyttävää: kappaleiden taustoja, kotistudion arkea ja keikkapätkiä jaetaan suoraan ilman välikäsiä. Persoonallinen, paikallisväriä huokuva tyyli erottuu massasta juuri siksi, että se on aitoa.

Pieni tekijä, kasvava yleisö

Kaitarannan tarina muistuttaa, ettei kotimaisen rockin tarvitse jäädä pelkän radiosoiton ja keikkalavojen varaan. Kun kuulija löytää kappaleen videon kautta, hän siirtyy usein suoratoistopalveluun – ja sitä kautta keikalle.

Manserockin uusi sukupolvi ei siis välttämättä synny levy-yhtiön käytävillä vaan puhelimen ruudulla – ja Nina Kaitaranta on tästä yksi esimerkki.