Suomalaisen jääkiekon pitkän linjan vaikuttaja Kalervo Kummola on ikuistettu muotokuvaan. Teos liittyy Jääkiekkoliiton pitkäaikaisten puheenjohtajien muotokuvien sarjaan, ja se on määrä sijoittaa Tampereen Jääkiekkomuseoon. Yksi yksityiskohta on kuitenkin saanut ihmiset puhumaan.
Mikä yksityiskohta herätti huomiota?
Huomio kiinnittyi siihen, ettei teos syntynyt pelkästään perinteisin keinoin. Muotokuvan maalannut professori Timo Vuorikoski kertoi Ylelle hyödyntäneensä työssään tekoälyä pohtiessaan, millainen Kummola oikeastaan on luonteeltaan. Klassisen muotokuvan ja modernin teknologian yhdistelmä tuntui monesta yllättävältä.
Vuorikosken mukaan tekoäly toimi lähinnä ajattelun apuvälineenä. Hahmotellessaan kuvattavan persoonaa hän päätyi kahteen teemaan: toisaalta jämptiin, auktoriteettia huokuvaan johtajaan, toisaalta Kummolan lempeämpään puoleen. Itse maalaus syntyi perinteisesti siveltimellä ja öljyväreillä.
Areena taustalla
Teoksessa on toinenkin tarkkasilmäiselle paljastuva yksityiskohta. Kummolan taustalle on maalattu Tampereen areena – rakennus, jonka toteutumista pidetään yhtenä Kummolan elämäntyön merkkipaaluista. Ylen mukaan toive areenasta tuli kuvattavalta itseltään.
"Se areena oli vuosikymmenten taistelun tulos", Kummola perusteli valintaa.
Kummola itse vaikutti tyytyväiseltä lopputulokseen ja luonnehti teosta tutulla kuivalla huumorillaan: "On se parempi kuin mallinsa."
Kuka on Kalervo Kummola?
Kummola on yksi suomalaisen jääkiekon pitkän linjan vaikuttajista. Hän johti Suomen Jääkiekkoliittoa vuosikausia ja toimi myös kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n johtotehtävissä. Tamperelaisille hän on tuttu paitsi kiekkomaailmasta myös kaupungin pitkäaikaisena luottamushenkilönä.
Lopputulos on monessa mielessä kuvaava: perinteinen muotokuva, jonka taustalla siintää moderni areena ja jonka synnyssä on vilahtanut tekoäly. Pieni yksityiskohta riitti panemaan tamperelaiset puhumaan – ja sai myös taiteilijan avaamaan, miten teos oikeastaan syntyi.
