Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunki, ja sen talous kertoo karusti siitä, missä kuntakentän kipupisteet ovat. Kaupunki on toistaiseksi onnistunut välttämään veronkorotukset, mutta se on tehnyt sen leikkaamalla palveluista ja henkilöstöstä. Ylen analyysissä kuvataan tilannetta, jossa helpot sopeutuskeinot alkavat olla käytetty.
Veroprosentti pysyy ennallaan – toistaiseksi
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion marraskuussa 2025. Kunnallis- eli tuloveroprosentti säilyy ennallaan 7,60 prosentissa, eikä myöskään kiinteistöveroon tehdä korotuksia.
Veronkorotusten välttäminen on ollut poliittisesti tietoinen linja. Sen hintana on kuitenkin ollut mittava sopeutus: talousarvioon sisältyy yli sadan kohdan säästölista, jolla tavoitellaan noin 18,6 miljoonan euron säästöjä vuonna 2026.
Alijäämä ei suostu sulamaan
Talouden tasapaino on yhä kaukana. Vuoden 2026 talousarvio on noin 41 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja kaupungin tavoitteena on saada talous tasapainoon vasta vuonna 2029. Ylen analyysin mukaan vuoden 2027 suunnitelmassa alijäämä on jopa 46,5 miljoonaa euroa, eli säästöistä huolimatta vaje pysyy syvänä.
Tilannetta pahentaa työttömyysturva. Tampereen vastuulle tulevat työttömyysturvamenot uhkaavat ylittyä useilla miljoonilla euroilla, kun työttömyys on jäänyt korkealle. Ylen mukaan kaupungin työttömyysaste oli noin 15 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita lähes 21 000 – tuhansia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yksi veroprosentti kuittaisi vajeen
Analyysin ytimessä on yksinkertainen laskelma: yksi kunnallisveroprosentin korotus tuottaisi Tampereelle arviolta noin 60 miljoonaa euroa, mikä riittäisi kattamaan koko alijäämän kertaheitolla.
Laskelman houkuttelevuus on samalla sen ongelma. Veronkorotus siirtäisi kustannukset suoraan asukkaiden maksettavaksi tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla ja ostovoima tiukalla. Vaihtoehtona ovat yhä syvemmät leikkaukset palveluihin. Ylen toimittajan tulkinta on, että Tampereella verot ja palvelut ovat yhä selvemmin vastakkain ja pehmeät sopeutuskeinot alkavat olla käytetty.
Säästöt tuntuvat jo arjessa
Leikkaukset eivät ole jääneet laskelmiksi. Kaupunki on käynyt yt-neuvottelut, joiden seurauksena yli 120 työntekijää irtisanotaan. Asukkaille muutokset näkyvät esimerkiksi koulukuljetusetujen kiristymisenä sekä museoiden ja liikuntatilojen maksujen nousuna.
Tampereen tilanne tiivistää suomalaisen kuntatalouden pulman: kun tulot eivät riitä ja valtio leikkaa osuuksiaan, kaupungeille jää käteen kaksi epäsuosittua keinoa – korottaa veroa tai karsia palveluja. Toistaiseksi Tampere on valinnut jälkimmäisen, mutta marginaali kapenee vuosi vuodelta.
