Suomessa on alettu pohtia, voitaisiinko työperäistä maahanmuuttoa ohjata pisteytysjärjestelmällä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi ensimmäisen virkamiesselvityksensä siitä, miten pisteytykseen perustuvia malleja käytetään muissa maissa. Asiasta uutisoi muun muassa MTV Uutiset.

Selvityksen tilasi työ- ja elinkeinoministeri Matias Marttinen (kok.). Sen tarkoituksena oli vertailla, miten työperusteinen maahanmuutto on järjestetty EU-maissa ja muissa Suomen verrokkimaissa, ja arvioida erityisesti pisteytykseen perustuvia malleja.

Mitä pisteytys tarkoittaisi

Nykyisin Suomessa työperäinen oleskelulupa edellyttää käytännössä työnantajaa: hakijalla on oltava työpaikka tai työsopimus valmiina. Pisteytysmallissa hakijaa arvioitaisiin sen sijaan ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella.

Ministeriön selvityksen mukaan pisteytyksessä arvioitavia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi koulutus, kielitaito, työkokemus ja ikä. Selvitys korostaa, että ennen mahdollista käyttöönottoa pisteytykselle olisi määriteltävä selkeä tavoite sekä se, mitä elementtejä pisteytetään ja miten niitä käytännössä arvioidaan.

Selvityksessä erotellaan kaksi päätyyppiä. Niin sanotussa kynnysmallissa hakijan on ylitettävä tietty vähimmäispistemäärä päästäkseen hakemaan työtä. Tätä mallia käytetään muun muassa Saksassa, Itävallassa ja Uudessa-Seelannissa, ja se sopii myös pienemmille maahanmuuton volyymeille. Toisessa, kilpailuun perustuvassa mallissa hakijat asetetaan keskinäiseen paremmuusjärjestykseen ja vain parhaat pistemäärät saaneet saavat luvan. Tällaisia järjestelmiä on esimerkiksi Kanadassa ja Australiassa, mutta ne edellyttävät suurempia hakijamääriä ja raskaampaa hallintoa.

"Erittäin suuri muutos"

Marttinen kuvasi kynnysmalliin siirtymistä huomattavaksi käännekohdaksi. Hänen mukaansa kyseessä olisi erittäin suuri muutos Suomen maahanmuuton malliin, koska se merkitsisi siirtymää työsopimukseen perustuvasta järjestelmästä pisteytykseen perustuvaan valintaan.

Ministerin mukaan on hyvä, että pisteytysjärjestelmiä on nyt tarkasteltu kansainvälisen vertailun kautta. Hän on viestinyt, että pisteytyksestä voitaisiin mahdollisesti ottaa käyttöön yksittäisiä elementtejä – ei välttämättä koko järjestelmää.

Ei lakimuutoksia tällä kaudella

Marttisen mukaan hallitus ei ole tällä vaalikaudella tekemässä työperäisen maahanmuuton lainsäädäntöön muutoksia, joista ei olisi jo aiemmin kerrottu julkisuuteen. Kyse on siis toistaiseksi taustaselvityksestä, ei valmiista esityksestä tai lausunnolla olevasta lakiehdotuksesta.

Uusi Suomi kuvaa selvitystä Suomen ensimmäiseksi virkamiesarvioksi aiheesta. Selvityksen mukaan nykyinen, työnantajan tarpeeseen perustuva malli on edelleen toimiva, mutta pisteytyksen elementtejä voitaisiin harkita valikoiden sen täydennykseksi.

Tavoitteena osaajien houkuttelu

Keskustelun taustalla on tavoite houkutella Suomeen osaavaa työvoimaa. Pisteytys voisi mahdollistaa esimerkiksi sen, että erityisosaajat pääsisivät maahan etsimään työtä ilman valmista työsopimusta.

Selvitys muistuttaa myös pisteytyksen haittapuolista: se lisäisi todennäköisesti hallinnollisia vaiheita maahanmuuttajalle sekä hallinnollista taakkaa viranomaisille ja mahdollisesti työnantajille. Jatkovalmistelusta tai mahdollisesta voimaantulosta ei ole tehty päätöksiä.