Suomessa on havaittu kuluvana vuonna useita selittämättömiä drooneja muun muassa Kaakkois-Suomessa. Samalla on noussut esiin aukko lainsäädännössä: jos vieraan valtion sotilasdrooni putoaisi talon katolle tai vaurioittaisi ajoneuvon, vahinkojen korvaaminen olisi epäselvää.
Vakuutukset eivät kata sotavaurioita
Ylen mukaan tavalliset koti- ja ajoneuvovakuutukset eivät kata sotaan tai aseelliseen konfliktiin liittyviä vahinkoja. Vakuutusyhtiöiden edustajat ovat vahvistaneet, että sotavauriot rajataan ehtojen nojalla korvausten ulkopuolelle. Käytännössä yksittäinen kansalainen voisi siis jäädä vahingon sattuessa ilman korvauksia.
Uhka ei ole täysin teoreettinen: Euroopassa on viime aikoina nähty tapauksia, joissa harhautunut tai pudotettu sotilasdrooni on vaurioittanut siviilirakennuksia.
Ministeriö käynnisti selvityksen
Valtiokonttorilla ei nykyisellään ole oikeudellista valtuutusta korvata vieraan valtion sotilaskaluston aiheuttamia vahinkoja, koska laki ei tunne tällaista korvausperustetta. Valtiovarainministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on käynnistänyt ministeriössä selvityksen tilanteen korjaamiseksi.
Harkinnassa on Ylen mukaan kaksi vaihtoehtoa: yksittäistapauksia varten voitaisiin käyttää lisätalousarviota, mikä olisi nopein keino, tai laajempia vahinkoja varten voitaisiin luoda erillinen korvausjärjestelmä, mikä edellyttäisi uutta lainsäädäntöä ja veisi enemmän aikaa.
Osa laajempaa varautumista
Drooniselvitys liittyy laajempaan varautumiseen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Suomi on Nato-jäsenyyden myötä arvioinut uudelleen monia siviiliyhteiskunnan suojamekanismeja, mukaan lukien sen, miten tavalliset kansalaiset suojataan turvallisuustilanteen sivuvaikutuksilta. Konkreettisia korvaussummia tai määrärahoja ei ole toistaiseksi julkistettu, vaan ministeriö tiedottaa jatkosta selvityksen valmistuttua.
