Yhdysvaltain senaatti hyväksyi ensimmäistä kertaa päätöslauselman, jonka tavoitteena on rajoittaa presidentin valtaa jatkaa sotatoimia Irania vastaan. Äänestystulos oli niukka, 50–48. Kyseessä oli senaatin kymmenes yritys jarruttaa konfliktia, ja aiemmat yritykset olivat kaatuneet.

Mitä senaatti äänesti

Äänestys koski niin sanottua sotavaltuuksien päätöslauselmaa (War Powers Resolution). Sen taustalla on liittovaltion laki, jonka mukaan presidentin on saatava kongressin hyväksyntä, jos Yhdysvaltain sotatoimet jatkuvat yli 60 päivää. Lailla pyritään varmistamaan, ettei presidentti voi yksin pitää maata sodassa ilman kongressin valtuutusta.

Neljä republikaania äänesti demokraattien rinnalla päätöslauselman puolesta: Lisa Murkowski, Susan Collins, Rand Paul ja Bill Cassidy. Demokraateista yksi, Pennsylvanian John Fetterman, äänesti päätöslauselmaa vastaan. Edustajainhuone oli hyväksynyt vastaavan päätöslauselman jo aiemmin kesäkuussa.

Sitooko päätös presidenttiä

Päätöslauselma ei käytännössä sido presidentti Trumpia. Se ei etene presidentin allekirjoitettavaksi tavanomaisen lain tapaan, ja sitä on kuvattu pääosin symboliseksi. Ylen mukaan asiantuntijat odottavat, että kysymys presidentin sotavaltuuksien rajoista ratkotaan viime kädessä tuomioistuimissa.

Valkoinen talo on perustellut kantaansa sillä, että keväällä solmittu aselepo pysäytti 60 päivän laskurin. Trump on arvostellut äänestystä jyrkästi. Vaikka päätös jää symboliseksi, se kertoo kasvavasta tyytymättömyydestä myös republikaanien riveissä – sekä itse sotaa että Trumpin Iranin kanssa solmimaa sopimusta kohtaan.

Konfliktin tausta

Yhdysvaltain ja Iranin välinen sota kärjistyi alkuvuonna 2026, kun Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin ja Iran vastasi iskuilla yhdysvaltalaiskohteisiin ja öljyinfrastruktuuriin Lähi-idässä. Keväällä osapuolet sopivat aselevosta, jota on sittemmin jatkettu.

Kesäkuussa Yhdysvaltain ja Iranin edustajat allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan, joka jatkaa aselepoa lopullisen sopimuksen neuvottelemiseksi. Neuvotteluja varjostaa kuitenkin alueen kärjistynyt tilanne, joka uhkaa horjuttaa hauraaksi jäänyttä aselepoa. Senaatin äänestys osoittaa, että myös Yhdysvaltain sisäpolitiikassa sota on yhä kiistanalainen.