Jos järvestä nousee verkon mukana kirkas, limainen ja puolen metrin kokoinen pallo, kyseessä ei ole roska vaan eläin. Tai tarkemmin sanottuna kymmeniätuhansia eläimiä yhdessä.
Hyytelösammaleläin on Suomen vesiin levinnyt vieraslaji, joka muodostaa kellertävänruskeita, hyytelömäisiä yhdyskuntia. Suurimmillaan ne yltävät noin puoleen metriin, Yle kertoo.
Mikä sammaleläin oikein on
Sammaleläimet ovat pieniä vedessä eläviä eläimiä, jotka elävät yhdyskuntina. Yksittäinen yksilö on millimetrin murto-osia, mutta ne kiinnittyvät toisiinsa ja muodostavat yhdessä rakenteen, joka näyttää yhdeltä olennolta.
Ne ovat suodattajia. Yhdyskunta pysyy paikallaan alustaansa kiinnittyneenä ja poimii vedestä pieneliöitä ravinnokseen.
Nimestä huolimatta laji ei ole sammal eikä kasvi lainkaan. Hyytelömäinen ulkonäkö on yhdyskunnan yhteinen rakenne, ei yksittäisen eläimen ominaisuus.
Missä lajia esiintyy Suomessa
Varmistettuja havaintoja on tehty Vuoksen vesistöalueelta muun muassa Lappeenrannan, Varkauden ja Siilinjärven seuduilta sekä Kokemäenjoen vesistöalueelta.
Hämeessä Vanajavedellä lajia on tavattu 2000-luvun alusta lähtien.
Uusi havainto: kalat toimivat kahteen suuntaan
Tutkimusta johti ympäristöasiantuntija Kirsi Kuoppamäki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. Mukana olivat Vanajavesikeskus ja rahoittajana ympäristöministeriö.
Keskeinen havainto koskee kalojen roolia, ja se on kaksisuuntainen. Kalat syövät lajia, mikä rajoittaa sen esiintymistä. Samalla ne kuitenkin levittävät sitä.
Selitys on kestomuodoissa. Laji tuottaa pieniä kestomuotoja eli statoblasteja, jotka selviävät vahingoittumattomina kalan ruoansulatuksen läpi. Kun kala liikkuu, kestomuodot liikkuvat mukana ja päätyvät uuteen paikkaan elinkelpoisina.
Tämä selittää myös sen, miten laji on levinnyt vastavirtaan. Vesi kuljettaa alavirtaan, kala liikkuu molempiin suuntiin.
Veneilijä levittää sitä myös
Toinen leviämisreitti on ihmisen toiminta. Kestomuodot tarttuvat veneiden köysiin ja ankkuriketjuihin ja siirtyvät niiden mukana vesistöstä toiseen.
Käytännön ohje seuraa tästä suoraan. Veneen, köysien ja ankkurin huuhtelu ja kuivatus vesistöä vaihdettaessa katkaisee tämän reitin. Sama ohje pätee muihinkin vesistöjen vieraslajeihin.
Onko lajista haittaa
Tässä kannattaa olla maltillinen. Laji ei ole myrkyllinen eikä vaarallinen ihmiselle, ja uimarille se on lähinnä epämiellyttävä yllätys.
Käytännön haittoja ovat tukkeutuvat verkot ja putkistot sekä yhdyskuntien kertyminen rakenteisiin. Ekologisista vaikutuksista Suomen oloissa tiedetään vielä vähän, ja juuri siksi lajin leviämistä seurataan.
Uusi tutkimustieto ei siis kerro uhkasta vaan siitä, miten laji liikkuu. Se on käytännössä hyödyllisempää: leviämisreitin tunteminen on ainoa tapa hidastaa leviämistä.
