Noin joka neljäs suomalainen asuntovelallinen ei ole tehnyt mitään varautuakseen siihen, että lainan korot lähtisivät nousuun. Tieto käy ilmi OP:n keväällä 2026 teettämästä kyselystä, jonka mukaan 26 prosenttia asuntovelallisista ei ole varautunut korkojen nousuun lainkaan.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus, ja siihen vastasi yli 1 100 täysi-ikäistä suomalaista. Tulos kannattaa lukea kontekstissaan: kyselyn teettäjä OP on itse suuri asuntolainojen myöntäjä ja korkosuojien tarjoaja, joten finanssialan toimijalla on luonteva intressi korostaa korkoriskiin varautumista. Luvut ovat silti linjassa muiden alan selvitysten kanssa.

Varautuminen on yleistynyt

Myönteistä on, että varautumattomien osuus on pienentynyt selvästi. Kolme vuotta aiemmin peräti 35 prosenttia asuntovelallisista ei ollut tehnyt mitään korkojen nousun varalta. Korkojen nopea nousu vuosina 2022–2023 näyttää opettaneen velallisia.

Yleisin varautumiskeino on säästäminen tilille, johon turvautuu 28 prosenttia vastaajista. Varsinaiseen korkosuojaan – esimerkiksi korkokattoon, joka rajaa maksettavan koron tietylle tasolle – on tarttunut 19 prosenttia, kun kolme vuotta sitten osuus oli 15 prosenttia. Kyselyn mukaan suuri osa asuntovelallisista pystyy myös säästämään lainanmaksun ohella.

Korot ovat tällä hetkellä maltillisia

Korkotilanne on nyt rauhallisempi kuin parina edellisvuotena. Asuntolainoissa yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, on kesäkuussa 2026 liikkunut runsaan kahden ja kolmen prosentin välimaastossa, eikä jyrkkää nousua ole näköpiirissä.

Korkoriski ei silti ole kadonnut. Suomi on euroalueen maa, jossa vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus on suurimpia, joten suomalaiset velalliset reagoivat koronmuutoksiin nopeasti. Suomen Pankin mukaan asuntovelalliset ovat kestäneet korkojen nousun odotettua paremmin, mutta tilanne voi kiristyä, jos inflaatio kiihtyy ja korot kääntyvät uudelleen nousuun.

Näin korkoriskiin voi varautua

Varautuminen ei vaadi suuria summia. Käytännön keinoja on useita:

  • Laske oma kipuraja. Selvitä laskurilla, kuinka paljon kuukausierä nousisi, jos viitekorko olisi esimerkiksi 4 tai 5 prosenttia. Näin tiedät, kestääkö budjettisi koronnousun.
  • Kerää puskuria. Muutaman kuukauden menoja vastaava säästö tilillä auttaa yli yllättävien menojen ja korkopiikkien.
  • Harkitse korkosuojaa. Korkokatto rajaa maksettavaa korkoa, mutta siitä peritään maksu. Vertaa hyötyä hintaan ja muista, että suojan myy sama pankki, joka myönsi lainan.
  • Lyhennä, kun korot ovat matalalla. Jos varaa on, ylimääräinen lyhennys nyt pienentää velkaa ja koronnousun vaikutusta myöhemmin.

Olennaisinta on tehdä laskelma etukäteen. Kun tietää oman taloutensa joustovaran, koronnousu ei tule yllätyksenä.