Kesän kukkaloisto näkyy tienvarsilla ja pihoilla, ja moni ihastelee sinivioletteja ja vaaleanpunaisia kukkameriä. Kaikki kaunis ei kuitenkaan ole vaaratonta: useat näyttävimmistä kukista ovat puutarhoista karanneita haitallisia vieraslajeja, jotka leviävät hallitsemattomasti ja tukahduttavat alleen Suomen alkuperäistä kasvillisuutta. Niiden torjunta ei ole mielipidekysymys – se on lakisääteinen velvollisuus.
Tunnista yleisimmät vieraskasvit
Komealupiini on ehkä tutuin näistä karkulaisista. Sen korkeat, sini-, puna- tai valkokukkaiset tertut peittävät kesäkuussa tienpientareita. Kaunis näky pettää: lupiini syrjäyttää alkuperäisiä niitty- ja ketokasveja ja muuttaa maaperää, mikä heikentää koko kasvupaikan monimuotoisuutta.
Jättipalsami valtaa purojen ja järvien rantoja sekä kosteita niittyjä. Sen vaaleanpunaiset, kookkaat kukat ja parin metrin korkeus erottavat sen tavallisista kasveista. Yksi yksilö voi sinkauttaa siemenensä useiden metrien päähän, joten se leviää räjähdysmäisesti.
Kurtturuusu tunnetaan tiheistä, piikikkäistä pensaista ja suurista oransseista kiulukoista. Se rehottaa erityisesti merenrannoilla ja hiekkamailla, joilla se peittää alleen herkät rantaluontotyypit.
Jättiputki on terveysriski – varo ihokosketusta
Kaikkein vaarallisin on jättiputki, joka voi kasvaa jopa nelimetriseksi ja jonka valkoiset sarjakukinnot muistuttavat jättimäistä koiranputkea. Kasvin kasvineste sisältää aineita, jotka auringonvalon kanssa reagoidessaan aiheuttavat iholle palovamman kaltaisia, rakkuloivia vaurioita. Älä koske jättiputkeen paljain käsin. Jos torjut sitä, suojaa iho ja silmät peittävällä vaatetuksella, suojakäsineillä ja -laseilla, kuten maa- ja metsätalousministeriön torjuntaohjeissa neuvotaan.
Miksi laki velvoittaa torjumaan
Suomen vieraslajilaki ja kansallinen vieraslajiluettelo täydentävät EU:n vieraslajisäädöksiä. Luetteloon kuuluvia lajeja ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, kasvattaa, myydä eikä muuten levittää; Vieraslajit.fi -portaali kokoaa tiedot kielletyistä lajeista. Kiinteistönomistajalla on velvollisuus hävittää esiintymät tai vähintään rajoittaa niiden leviämistä omalla maallaan. Esimerkiksi kurtturuusu luokiteltiin haitalliseksi vieraslajiksi 2019, ja sen kasvatuskielto astui voimaan 1.6.2022 siirtymäajan jälkeen.
Näin torjut oikein
Torjunta kannattaa aloittaa alkukesästä ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Yksittäiset lupiinin taimet kitketään juurineen, ja laaja kasvusto väsyy, kun sitä niitetään useita kertoja kasvukauden aikana. Jättipalsami nyhdetään juurineen ennen kukintaa – se irtoaa helposti. Jättiputken kohdalla luotettavin tulos saadaan yhdistämällä mekaaninen ja kemiallinen torjunta sekä katkaisemalla kukinnot ennen siementen varisemista.
Torjunnasta kertyvää kasvijätettä ei saa laittaa kompostiin tai luontoon, vaan se hävitetään esimerkiksi sekajätteen mukana, jottei laji leviä edelleen. Kun seuraavan kerran ihastelet pihasi tai pientareen kukkaloistoa, kannattaa katsoa tarkemmin: kauneuden takaa voi paljastua karkulainen, jonka torjunta on sekä luonnon että lain mukaan kiinteistönomistajan tehtävä.
