Perintöverotus muuttui Suomessa 1. tammikuuta 2026 alkaen tavalla, joka koskettaa lähes jokaista perhettä jossakin vaiheessa. Verotettavan perintöosuuden alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alle 30 000 euron perintöosuudesta ei makseta veroa lainkaan.
Muutos on merkittävä. Veronmaksajain Keskusliiton ja eri arvioiden mukaan korotus vapauttaa verosta jopa kaksi kolmesta perinnönsaajasta. Pieni perintö – esimerkiksi vanhemman jättämä säästösumma tai puolikas asunto-osakkeesta – voi jäädä kokonaan veron ulkopuolelle.
Ratkaiseva yksityiskohta on kuolinpäivä
Monelle perilliselle tulee yllätyksenä, mikä uudistuksessa todella ratkaisee. Verovelvollisuus syntyy perinnönjättäjän kuolinhetkellä – ei silloin, kun perunkirjoitus tehdään tai kun perintö jaetaan.
Tämä tarkoittaa, että uutta 30 000 euron rajaa sovelletaan vain niihin perintöihin, joissa perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Jos kuolinpäivä osuu vuoden 2025 puolelle, perintöä verotetaan vanhan, 20 000 euron rajan mukaan – vaikka perunkirjoitus ja jako tehtäisiin vasta vuonna 2026, muistuttaa Taloustaito.
Perillinen ei siis voi millään omalla toimellaan, esimerkiksi jakoa lykkäämällä, siirtää perintöä uuden rajan piiriin. Kuolinpäivä on kiinteä, eikä siihen voi vaikuttaa jälkikäteen.
Myös lahjat ja koti-irtaimisto kevenivät
Uudistus ei rajoitu pelkkään perintöveroon. Verovapaan lahjan alaraja nousi samalla 5 000 eurosta 7 500 euroon. Raja koskee saman antajan samalle saajalle kolmen vuoden aikana antamia lahjoja yhteenlaskettuna, joten yksittäisiä lahjoituksia ei voi pilkkoa rajan kiertämiseksi.
Lisäksi perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa korotettiin 4 000 eurosta 7 500 euroon. Tavanomaiset huonekalut, kodinkoneet ja muu koti-irtaimisto eivät tämän rajan alle jäädessään kasvata verotettavan perinnön arvoa.
Perinnönjaon kulku ei muuttunut
Vaikka verotus keveni, itse perinnönjaon menettely säilyi ennallaan. Ensin tehdään perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja toimitetaan Verohallinnolle. Perukirjaan kirjataan kuolinpesän osakkaat eli perilliset ja mahdollinen leski.
Varsinaista perinnönjakoa ei voi tehdä ennen kuin perunkirjoitus on valmis. Jako tehdään kirjallisella jakokirjalla, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat. Pankit ja eri rekisterit edellyttävät usein, että perukirjan osakasluettelo on Digi- ja väestötietoviraston vahvistama, ennen kuin pesän varoja voidaan siirtää tai myydä.
Mitä perillisen kannattaa tehdä
Käytännön neuvo on yksinkertainen. Selvitä ensin perinnönjättäjän kuolinpäivä, sillä se ratkaisee, kumpaa raja-arvoa sovelletaan. Tämän jälkeen huolehdi perunkirjoituksesta määräajassa ja tarkista, ylittääkö oma perintöosuutesi 30 000 euron rajan. Monelle vastaus on jatkossa kielteinen – ja silloin veroa ei tule lainkaan.
