Tänä kesänä metsässä kannattaa katsoa itseään tavallista tarkemmin. Punkkihavaintoja on ilmoitettu Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin, eikä ero viime vuoteen ole pieni.

Punkkilive-palveluun on tänä vuonna kirjattu lähes 200 000 puutiaishavaintoa, kun koko edellisenä vuonna niitä tuli noin 140 000, Yle kertoo. Vuosi on siis ohittanut edellisen ennätyksen jo ennen kuin kesä on lopussa.

Lämmin ja kostea kesä sopi punkeille

Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden professori Ilari Sääksjärvi selittää runsauden lämpimillä ja riittävän kosteilla säillä. Yhdistelmä on puutiaiselle otollinen: liian kuiva kesä kuivattaa niitä, liian kylmä hidastaa kehitystä.

Sääksjärven mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain yhdestä hyvästä kesästä. Punkkimäärät ovat vahvistuneet koko maassa vuosikymmenien mittaan, ja kasvu on ollut viime vuosina erityisen nopeaa. Taustalla on ilmastonmuutos, joka pidentää punkeille sopivaa lisääntymiskautta vuosi vuodelta.

Havainnot eivät jakaudu tasaisesti. Eniten ilmoituksia on tullut pääkaupunkiseudulta sekä Turun ja Kuopion seuduilta, kertoo Karjalainen. Pääkaupunkiseudulta havaintoja kertyi kuukaudessa lähes 7 000 ja Turun seudulta yli 3 400.

Havaintomäärä ei ole sama asia kuin punkkimäärä. Se kertoo myös siitä, kuinka moni ilmoittaa havaintonsa ja kuinka paljon ihmiset liikkuvat ulkona. Suunta on silti selvä, ja se sopii yhteen sen kanssa, mitä tutkijat ovat pitkään ennakoineet.

Taudit kasvavat samaa tahtia

Punkkien mukana kulkevat myös niiden levittämät taudit. Sekä borrelioosin että puutiaisaivotulehduksen eli TBE:n tapausmäärät ovat kasvaneet.

Puutiaisaivotulehdusta todettiin viime vuonna 232 tapausta, mikä on suurin määrä Suomessa koskaan. THL:n mukaan tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa, ja kansallista rokotusohjelmaa on laajennettu uusille riskialueille.

Ero näiden kahden taudin välillä on käytännössä olennainen. Borrelioosi on bakteeritauti, johon on olemassa antibioottihoito mutta ei rokotetta. Puutiaisaivotulehdus on virustauti, johon ei ole täsmähoitoa mutta johon on rokote. Se, mitä kannattaa tehdä, on siis eri asia riippuen siitä, kummasta on kyse.

Punkkitarkastus on yhä tehokkain keino

Sääksjärvi ei suosittele luonnossa liikkumisen lopettamista. Käytännön ohje on yksinkertaisempi: tarkasta itsesi joka kerta metsäretken jälkeen.

Tarkastuksessa kannattaa käydä läpi erityisesti taivekohdat, korvantaustat ja päänahka, koska punkki hakeutuu lämpimiin ja ohutihoisiin paikkoihin. Mitä nopeammin punkki löytyy ja irrotetaan, sitä pienempi on tartuntariski.

Muita keinoja ovat pitkähihaiset ja pitkälahkeiset vaatteet sekä lahkeiden laittaminen sukkiin. Vaaleista vaatteista punkin huomaa tummia helpommin. Omalla pihalla auttaa ruohon pitäminen lyhyenä niillä alueilla, joilla oleskellaan eniten.

Jos puremakohtaan ilmestyy laajeneva punoitus tai jos oireiksi tulee kuumetta, kannattaa hakeutua lääkäriin. Ajoissa tunnistettu tartunta on selvästi helpompi hoitaa kuin myöhään havaittu.