Sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestö SOSTE on käynnistämässä muutosneuvottelut, jotka pahimmillaan johtavat lähes koko henkilöstön irtisanomiseen. Neuvottelut koskevat järjestön kaikkia 31 työntekijää, ja työnantajan alustavan arvion mukaan irtisanottavia voi olla jopa 29.
Muutosneuvottelut alkavat tiistaina 23. kesäkuuta. On syytä erottaa toisistaan uhka ja toteutuma: 29 on irtisanomisten enimmäismäärä, ei vielä päätetty lukumäärä. Neuvottelujen lopputulos selviää vasta prosessin päätyttyä.
Mistä leikkaus johtuu
Taustalla on rahoituspohjan romahtaminen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ilmoitti 15. kesäkuuta avustuskriteeriensä muutoksesta vuodelle 2027. Uusien linjausten mukaan STEA-avustuksia ei enää myönnetä keskus- ja kattojärjestöille. Ylen mukaan SOSTEn nykyinen STEA-rahoitus on noin 2,8 miljoonaa euroa, ja se muodostaa järjestön toiminnan selkärangan.
Kun rahoituksen peruste poistuu lähes kokonaan, järjestöllä ei käytännössä ole varaa pitää nykyistä henkilöstöään palkkalistoilla. Tämä tekee muutosneuvotteluista poikkeuksellisen laajat.
Mikä SOSTE on ja miksi sitä tarvitaan
SOSTE on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskus- ja kattojärjestö. Se ei tee suoraa asiakastyötä kuten yksittäiset potilas-, vammais- tai päihdejärjestöt, vaan kokoaa kentän yhteen ja edustaa sitä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Käytännössä SOSTE tuottaa tutkimustietoa, koordinoi järjestöjen yhteistä edunvalvontaa ja vie sote-kentän näkemyksiä lainvalmisteluun ja eduskuntaan.
Juuri tämä vaikuttamistyö on nyt vaakalaudalla. SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta korostaa järjestön tiedotteessa, että leikkaukset osuvat herkkään kohtaan.
"Rahoitusleikkausten vaikutus on vakava: ne kohdistuvat juuri siihen työhön, jolla köyhien, sairaiden ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääntä tuodaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon", Markkula-Kivisilta sanoo.
Laajempi kuva: koko järjestökenttä paineessa
SOSTEn tilanne ei ole irrallinen. Järjestörahoituksen leikkaukset koskettavat laajaa joukkoa sote-järjestöjä, jotka ovat perinteisesti nojanneet juuri STEA-avustuksiin. Monille pienille ja keskisuurille järjestöille STEA-tuki on ainoa vakaa rahoituslähde, jolla katetaan palkkoja, vapaaehtoistoiminnan koordinointia ja matalan kynnyksen palveluita.
Kun kattojärjestön rahoitus katkeaa, vaikutukset heijastuvat koko kenttään: yhteinen edunvalvonta heikkenee juuri silloin, kun sosiaaliturvaan ja palveluihin kohdistuu muutoinkin paineita. Muutosneuvottelujen lopputulos ja STEAn linjausten lopulliset vaikutukset selviävät kesän ja syksyn aikana.
