Sauvon Karunassa on verstas, jollaista ei toista Suomesta löydy. Siellä nahka muotoutuu kärsivällisen käsityön kautta lännensatuloiksi – leveiksi, sarvella varustetuiksi istuimiksi, jotka tunnetaan parhaiten amerikkalaisten karjapaimenten kuvista. Verstaan takana on Urmas Laukkanen, jota pidetään maamme ainoana western-satuloiden käsintekijänä.

Harrastuksesta ammatiksi

Tie tähän erikoiseen ammattiin alkoi omasta kiinnostuksesta. Laukkanen innostui lännenratsastuksesta vuonna 2005, ja pian kävi ilmi, ettei sopivia satuloita ollut helppo hankkia. Sen sijaan, että hän olisi luovuttanut, hän tarttui asiaan itse: tilasi ulkomailta nahkatyö- ja satulasepän oppikirjoja sekä työkaluja ja mittavälineitä, joilla satulan runko saadaan sovitettua juuri tietylle hevoselle.

Tärkeä tuki löytyi kaukaa. Yhdysvaltalainen satulaseppä Dusty Johnson neuvoi Laukkasta peräti viidentoista vuoden ajan – mestari ja oppipoika eri puolilla maapalloa. Vuonna 2010 harrastuksesta tuli ammatti, kun Laukkanen perusti oman yrityksensä, Laukkasen Satula ja Nahkatyöt.

Sata tuntia yhtä satulaa kohti

Western-satula eroaa selvästi tutusta englantilaisesta satulasta. Se on isompi ja tukevampi, ja sen tunnusmerkki on edessä kohoava sarvi, joka oli alun perin karjapaimenten työkalu lassonköyden kiinnittämiseen. Leveä istuin tekee siitä mukavan pitkille ratsastusmatkoille – juuri siihen se on aikoinaan kehitettykin.

Laukkasen verstaassa satulan runko tulee valmiina Yhdysvalloista, mutta kaikki muu syntyy käsin Karunassa. Hän leikkaa nahan, muotoilee, ompelee, värjää ja koristelee. Yhteen satulaan kuluu koristelusta riippuen keskimäärin 80–120 tuntia työtä, ja mittatilaustyön perushinta liikkuu noin 4 500 eurossa. Jokainen kappale on omanlaisensa.

Nahkakäsityön katoavaa osaamista

Satulasepän ammatti on Suomessa harvinainen, ja western-satuloihin erikoistuneita ei juuri muita ole. Laukkasen verstaasta lähtee satuloiden ohella myös vöitä, tuppia, laukkuja ja asekoteloita – kaikki samalla pieteetillä tehtyä mittatilaustyötä. Osaamistaan hän on laajentanut suorittamalla suutarin ammattitutkinnon, jonka lopputyönä syntyivät western-ratsastussaappaat.

Laukkasen tarina muistuttaa, että käsityötaito ei ole kadonnut – se vain elää hiljaa pienissä verstaissa, joissa kärsivällisyys ja into riittävät opettelemaan ammatin, jota kukaan muu ei tee. Lisää aiheesta voi lukea Turun Sanomien jutusta.