Suomeen on syntymässä tyhjenevien terveysasemien, sairaaloiden ja vanhustenhoidon rakennusten verkosto. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät vuonna 2023 kunnilta 21 hyvinvointialueelle, alueet ottivat kuntien omistamat sote-tilat vuokralle kolmivuotiseksi siirtymäajaksi. Tuo siirtymäaika päättyy vuoden 2025 lopussa – ja sen jälkeen iso osa rakennuksista jää käyttämättä.
Ylen kuntakyselyn mukaan jo nyt noin 300 sote-kiinteistöä on kokonaan tyhjillään ja lähes 500 osittain tyhjänä. Yhdessä ne ovat yli neljännes kaikista niistä sote-tiloista, jotka olivat käytössä hyvinvointialueiden aloittaessa. Kysely kattoi yli puolet Suomen 308 kunnasta, joten todellinen määrä koko maassa on suurempi.
Miksi tilat tyhjenevät
Syy on palveluverkon keskittäminen. Hyvinvointialueiden talous on tiukalla, ja säästöjä haetaan toimitilakuluista karsimalla. Käytännössä alueet sulkevat pieniä terveysasemia ja vanhustenhoidon yksiköitä ja irtisanovat niiden vuokrasopimuksia.
Kuntaliiton arvion mukaan jopa kolmannes sote-tiloista voi käydä tarpeettomaksi. Mittakaava on huomattava: tyhjentyväksi arvioidaan jopa noin kaksi miljoonaa neliömetriä toimitiloja, ja menetettävien vuokratulojen on arvioitu nousevan yli 200 miljoonaan euroon vuodessa.
Kunta omistaa, mutta menettää tulot
Vaikeuden ydin on omistus. Rakennukset omistavat kunnat, kun taas hyvinvointialueet ovat vain vuokralaisia. Kun vuokralainen lähtee, kunta jää yksin tyhjän kiinteistön ja sen ylläpitokulujen kanssa. Yhdessä esimerkkitapauksessa Saarijärven kaupunki maksaa noin 35 000 euroa vuodessa tyhjillään olevan hoivakodin ylläpidosta – rakennuksen, jonka arvoksi on arvioitu vain noin 190 000 euroa.
Kuntaliiton mukaan ongelma ei rajoitu vuokratulojen menetykseen. Tyhjenevistä rakennuksista katoavat myös tukipalvelujen työpaikat: siivous, vartiointi ja huolto. Pienille paikkakunnille tämä tarkoittaa lisää verotulojen ja väestön menetystä. Liitto varoittaa, ettei pahin ole vielä nähty: tämä oli vasta ensimmäinen kierros, ja palveluverkkoa karsitaan jatkossakin.
Myynti, purku vai uusi käyttö
Kunnilla on periaatteessa kolme vaihtoehtoa: myydä kiinteistö, ottaa se omaan käyttöön tai purkaa. Markkinatilanne on kuitenkin heikko etenkin pienillä paikkakunnilla, eikä ostajia juuri ole. Uusiokäytössä nähdään silti potentiaalia: tuoreen raportin mukaan entisistä palvelutaloista voisi tulla majoitustoimintaa tai vanhoista terveyskeskuksista kuntalaisten kokoontumistiloja, yritystiloja tai ikääntyneiden yhteisöllistä asumista. Kaikkialla tämä ei kuitenkaan onnistu, ja paikoin peruskorjaus tulisi niin kalliiksi, että kunnat harkitsevat mieluummin purkamista.
Valtio etsii korvausmallia
Valtiokonttori valmistelee parhaillaan asetusta, jolla valtio korvaisi kunnille osan menetyksistä. Alustavan mallin mukaan korvaus kohdistuisi kuluihin, jotka ylittävät noin puolen prosenttiyksikön kunnallisveron korotusta vastaavan summan – kunnille jäisi siis omavastuu. Korvauksen saaminen voi myös edellyttää, että kunta ryhtyy purkutöihin, jos tiloille ei löydy uutta käyttöä. Monessa kunnassa odotetaan kuumeisesti tietoa siitä, kuinka suuren laskun sote-uudistuksen jälkimainingit lopulta jättävät maksettavaksi.
