Suomen taksiala on saamassa suurimman sääntelyuudistuksensa sitten vuoden 2018 liikennepalvelulain. Hallituksen esitykseen pohjautuvat muutokset on tarkoitus saattaa pääosin voimaan syyskuun alussa 2026. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tavoitteena on parantaa matkustajien turvallisuutta, lisätä hinnoittelun läpinäkyvyyttä, tehostaa valvontaa ja torjua harmaata taloutta.

Mitä laki muuttaa

Keskeisin yksittäinen muutos on mittauslainsäädännön vaatimukset täyttävän taksamittarin pakollisuus kaikissa taksiliikenteeseen käytettävissä autoissa. Lisäksi takseille tulee oma värikilpi, ja autot on rekisteröitävä luvanhaltijan nimiin. Näiden tavoitteena on estää luvaton toiminta ja helpottaa verovalvontaa.

Uudistus palauttaa myös pakollisen kuljettajakoulutuksen. Uusien taksinkuljettajien on jatkossa suoritettava noin 21 tunnin koulutus ennen ajoluvan saamista. Koulutuksessa käsitellään muun muassa asiakaspalvelua, matkustajien turvallisuutta ja ensiapua.

Miksi hinnat voivat nousta

Uudistus ei sisällä suoraa hintojen korotusta. Taksimatkojen enimmäishinnoista säädetään edelleen valtioneuvoston asetuksella, ja enimmäishinnat koskevat vain kuluttajilta perittäviä hintoja.

Paine hintojen nousuun syntyy uusista kustannuksista. Moottori-lehden mukaan taksamittarin hankinta merkitsee luvanhaltijalle arviolta noin 1 000–2 000 euron investointia autoa kohden. Kun lisäksi otetaan huomioon koulutusvaatimukset ja muut velvoitteet, osa alan toimijoista arvioi kulujen siirtyvän ainakin osittain matkojen hintoihin.

Eri osapuolten näkemykset

Alan etujärjestöt ovat korostaneet selkeiden pelisääntöjen merkitystä: luottamus syntyy osaamisesta, läpinäkyvyydestä ja valvonnasta. Eduskunnan käsittelyssä on puolestaan painotettu ongelmallisten toimijoiden poistamista markkinoilta.

Uudistuksen taustalla ovat liikennepalvelulain jälkeen tunnistetut puutteet, jotka liittyvät turvallisuuteen, harmaaseen talouteen ja hinnoittelun läpinäkyvyyteen. Kuluttajan kannalta käytännön vaikutukset – kuten se, kuinka paljon yksittäisen matkan hinta lopulta muuttuu – riippuvat siitä, miten yritykset siirtävät uudet kustannukset hintoihin ja millaisiksi valtioneuvoston asettamat enimmäishinnat muodostuvat.