Unkarin politiikka mullistui keväällä 2026 tavalla, jollaista maassa ei ole nähty Viktor Orbánin pitkän valtakauden aikana. Pitkään oppositiopuolueena pidetty Péter Magyarin johtama Tisza ei enää haasta valtaa – se käyttää sitä. Huhtikuun vaalivoiton jälkeen valtakamppailu on siirtynyt parlamenttiin ja perustuslakiin, ja sen seuraukset ulottuvat suoraan Brysseliin asti.
Kuka on Péter Magyar?
Péter Magyar nousi Unkarin politiikan keskiöön entisenä Fidesz-sisäpiiriläisenä, joka kääntyi avoimesti Orbánia vastaan ja alkoi koota tämän väsymiseen pettyneitä äänestäjiä. Hänen perustamansa keskustaoikeistolainen Tisza-puolue kasvoi nopeasti Orbánin uskottavimmaksi haastajaksi. Vaalia edeltäneissä mielipidemittauksissa Tisza johti Fidesziä selvästi.
Mitä juuri tapahtui
Unkarin parlamenttivaalit pidettiin 12. huhtikuuta 2026. Lopputulos oli historiallinen: Tisza sai 53,6 prosenttia äänistä ja 138 paikkaa 199-paikkaisessa parlamentissa, kun Orbánin Fidesz jäi 37,8 prosenttiin ja 55 paikkaan. Tärkeintä on, että 138 paikkaa antaa Magyarille kahden kolmasosan enemmistön – juuri sen työkalun, jolla Orbán aikoinaan muokkasi maan perustuslakia ja instituutioita oman valtansa ympärille.
"Tänä iltana totuus voitti valheen", Magyar julisti kannattajilleen Al Jazeeran mukaan. Valta vaihtui virallisesti toukokuussa, kun Magyar astui pääministerin virkaan.
Valtakamppailu presidentistä
Nyt käynnissä oleva taistelu koskee virkoja, jotka Orbán ehti täyttää ennen vaalitappiotaan. Magyar on vaatinut Orbánin nimittämää presidentti Tamás Sulyokia eroamaan, kutsunut tätä "Orbánin sätkynukeksi" ja asettanut hänelle sekä kuudelle muulle korkealle virkamiehelle eroamisen takarajaksi 31. toukokuuta 2026. Listalla ovat muun muassa perustuslakituomioistuimen ja korkeimman oikeuden johtajat.
Sulyok kieltäytyy lähtemästä. Euronewsin mukaan presidentti ilmoitti, ettei ole valmis eroamaan ja että uuden hallituksen on edettävä perustuslaillisin keinoin. Vastauksena Magyarin hallitus ilmoitti aikovansa muuttaa perustuslakia niin, että presidentin voi erottaa – Magyarin mukaan kyse ei ole yhtä henkilöä varten räätälöidystä laista vaan yleisestä kehyksestä. Sulyok puolestaan on pyytänyt asiasta lausuntoa Venetsian komissiolta, Euroopan neuvoston perustuslakiasiantuntijoiden elimeltä, ja varoittanut perustuslaillisen kriisin syventävän yhteiskunnan jakautumista.
EU-ulottuvuus
Magyarin voitto on jo nähty Brysselissä käännekohtana. Orbánin kausi oli EU:n näkökulmasta jatkuvaa hankausta oikeusvaltioperiaatteesta jäädytettyihin EU-tukiin ja Ukraina-veroihin asti. Uusi pääministeri on lupaillut palauttavansa Unkarin lähemmäs EU:n valtavirtaa.
Tilanteessa on kuitenkin ironinen jännite: nopea pyrkimys erottaa edeltäjän nimittämät virkamiehet perustuslakia muuttamalla muistuttaa juuri niistä menetelmistä, joista EU arvosteli Orbánia. Se, tulkitaanko Magyarin toimet demokratian palauttamiseksi vai vallan keskittämiseksi, ratkeaa osin Venetsian komission arviossa. Perustuslakimuutoksen lopullinen muoto ja mahdolliset suorat presidentinvaalit ovat vielä auki.
