Kuuban lainsäätäjät hyväksyivät laajan paketin markkinatalousuudistuksia, joita on luonnehdittu saaren mittavimmaksi talousremontiksi sitten vuoden 1959 vallankumouksen. Yhdysvallat tyrmäsi suunnitelmat lähes saman tien.
Lähes 200 uudistusta
Ylen mukaan Kuuban johto vei läpi lähes 200 uudistuksen kokonaisuuden, jonka tarkoitus on pienentää valtion roolia ja avata sosialistista taloutta yksityisille investoinneille. Uudistukset antaisivat valtionyhtiöille nykyistä enemmän itsemääräämisoikeutta, päästäisivät yksityisiä toimijoita rahoitussektorille ja sallisivat aiempaa vapaamman tuonnin ja viennin ilman valtion välikäsiä.
Yhdysvaltalaislähteiden mukaan paketti purkaisi vuosikymmenten kulmakiviä, kuten valtion monopolin ulkomaankaupassa, ja sallisi muun muassa yksityisten työntekijöiden vapaamman palkkaamisen sekä ulkomailla asuvien kuubalaisten sijoitukset. Mallia kerrotaan otetun Vietnamin ja Kiinan markkinasosialistisista talouksista.
Washington ei lämmennyt
Sen sijaan että Yhdysvallat olisi vastannut uudistuksiin lieventämällä pakotteita, Trumpin hallinto piti niitä riittämättöminä. ABC Newsin mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö kutsui toimia maltillisiksi, aivan liian myöhään tulleiksi ja pohjimmiltaan pinnalliseksi "savuverhoksi". Ulkoministeriön mukaan kyse on tutusta kaavasta, jossa hallinto ilmoittaa uudistuksista osoittaakseen muutoshalua mutta perääntyy nopeasti, jos sen ote vallasta on uhattuna.
Trump on pitänyt kiinni Kuubaan kohdistuvasta "maksimaalisen paineen" linjasta. Hallinto on alkuvuonna pikemminkin kiristänyt otettaan: se on julistanut Kuubaa koskevan kansallisen hätätilan ja luonut mekanismin lisätulleille mailta, jotka toimittavat öljyä saarelle.
Pakotteet kaatavat uudistukset?
Useat asiantuntijat varoittavat, että uudistukset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi ilman pakotteiden purkamista. PBS:n haastattelemien tarkkailijoiden mukaan vapaakauppaa lupaavilla uudistuksilla on todellista vaikutusta vain, jos niitä täydennetään yhdysvaltalaisten kieltojen asteittaisella poistamisella. Ulkomaiset sijoittajat kohtaavat taloudellisia rangaistuksia, jos he tekevät kauppaa Kuuban kanssa – mikä syö uudistusten houkuttelevuuden pohjan.
Taustalla vuosikymmenten kauppasaarto ja akuutti kriisi
Yhdysvallat on pitänyt yllä Kuuban kauppasaartoa 1960-luvun alusta lähtien, jolloin vallankumous ja kansallistamiset johtivat suhteiden katkeamiseen. Saartoa on vuosikymmenten saatossa milloin kiristetty, milloin höllennetty.
Nykyinen tilanne on poikkeuksellisen vaikea. Energia- ja rahoitussaarto on lamauttanut Kuuban taloutta niin, että sähkökatkot venyvät pisimmillään monituntisiksi ja saari kärsii pulasta muun muassa elintarvikkeista, lääkkeistä ja polttoaineesta. Juuri kriisin syvyys on pakottanut Havannan harkitsemaan uudistuksia, joita se on aiemmin vältellyt – mutta niiden onnistuminen ratkeaa pitkälti Washingtonissa, pakotemuurin toisella puolella.
