Moni suomalainen luottaa eläkeajallaan pelkkään lakisääteiseen eläkkeeseen. OP-Henkivakuutuksen barometrin mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista ei ole aloittanut taloudellista varautumista eläkeaikaa varten. Samaan aikaan moni kuitenkin tiedostaa lisäsäästämisen tarpeen.
Tarve tunnistetaan, mutta säästäminen viivästyy
Vaikka varautuminen on monella kesken, säästämisen merkitys ymmärretään. Finanssialan kyselyn mukaan 61 prosenttia suomalaisista pitää tarpeellisena täydentää lakisääteistä eläketurvaa omilla säästöillä ja sijoituksilla. Tieto tarpeesta ja teot eivät siis aina kohtaa.
Varautumattomuudelle on kaksi tavallista syytä. Ensinnäkin taloudellinen tilanne rajoittaa monen mahdollisuuksia säästää: kun rahaa on tiukassa, eläkesäästäminen jää helposti muiden menojen jalkoihin. Toiseksi eläkeaika tuntuu erityisesti nuoremmista kaukaiselta, jolloin säästämisen aloittamista lykätään tulevaisuuteen.
Pienikin summa kasvaa ajan myötä
Asiantuntijat muistuttavat, ettei varautumisen tarvitse tarkoittaa suuria summia. Jo pieni kuukausittainen säästö kasvaa pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä pidemmän ajan sijoitukset ehtivät tuottaa.
Käytännössä liikkeelle pääsee esimerkiksi automatisoimalla pienen kuukausisäästön tai aloittamalla säännöllisen rahastosäästämisen. Olennaisinta on jatkuvuus: pieni mutta säännöllinen säästäminen tuottaa ajan mittaan enemmän kuin satunnaiset suuremmat erät.
Selvitä omat vaihtoehtosi
Ennen aloittamista kannattaa kartoittaa omat vaihtoehdot. Työpaikalla voi olla tarjolla lisäeläke-etuja, ja pankit sekä vakuutusyhtiöt tarjoavat säästö- ja sijoitustuotteita eri riskitasoilla. Riskiä ja tuotto-odotusta punnitessa kannattaa miettiä omaa aikajännettä ja sitä, kuinka paljon arvonvaihtelua sietää.
Eläkeaikaan varautuminen on osa oman talouden pitkän aikavälin suunnittelua. Vaikka lakisääteinen eläke muodostaa perustan, oma säästäminen tuo liikkumavaraa ja turvaa tulevaisuuteen.
