Australiasta tuli joulukuussa 2025 maailman ensimmäinen valtio, joka kielsi sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta. Laki astui voimaan 10. joulukuuta, ja se siirsi vastuun ikärajan valvonnasta suoraan alustoille: enää eivät vanhemmatkaan voi antaa lapselleen lupaa luoda tiliä. Al Jazeeran mukaan pääministeri Anthony Albanese perusteli kieltoa sillä, että some muuttuu helposti kiusaajien aseeksi ja saalistajien työkaluksi.
Mitä laki koskee
Kielto kattaa kymmenen suurta alustaa, muun muassa Facebookin, Instagramin, YouTuben, TikTokin, Snapchatin, Redditin ja X:n. Käytännössä alustojen oli poistettava tai jäädytettävä kaikki tilit, joiden haltija on australialainen alle 16-vuotias.
Ikää ei tarkisteta yhdellä menetelmällä. Yhtiöt arvioivat käyttäjien ikää tekoälyllä kasvokuvista ja tarjoavat vaihtoehtona valtion myöntämän henkilöllisyystodistuksen lataamista. Tietosuojahuolien vuoksi laki edellyttää myös keinoja, jotka eivät vaadi virallisten asiakirjojen luovuttamista.
Valvonta ja sakot
Lakia valvoo Australian verkkoturvallisuusvaltuutettu (eSafety Commissioner). Alustat, jotka eivät tee kohtuullisia toimia estääkseen alaikäisten tilit, voivat saada hyvin suuret, kymmenien miljoonien eurojen sakot. Jo joulukuun puoliväliin mennessä alustat olivat CNBC:n mukaan poistaneet pääsyn miljoonilta alle 16-vuotiaiden tileiltä.
Toimiiko kielto?
Tässä piilee ristiriita. Vaikka tilejä on suljettu miljoonittain, Ylen tapaamat nuoret kuvaavat kieltoa helposti kierrettäväksi. Tyypillisiä keinoja ovat VPN-yhteydet, jotka piilottavat käyttäjän sijainnin, uudet valetilit sekä kasvojentunnistuksen huijaaminen ilmeillä tai meikillä.
Suuri osa aiemmin aktiivisista nuorista käyttäjistä jatkaa kiellettyjen palvelujen käyttöä, ja osa vanhemmista auttaa lasta kiertämään estoa. Toisaalta osa vanhemmista raportoi, että lapset ovat aiempaa enemmän läsnä kotona. Australian hallitus on itsekin myöntänyt, ettei kiellosta tule aukotonta.
Suomen ja EU:n keskustelu
Malli kiinnostaa muualla. Suomen kannalta olennaista on, että vastaavaa kansallista ratkaisua on vaikea kopioida sellaisenaan: alustojen vastuuseen perustuva sääntely edellyttäisi käytännössä EU-tason päätöksiä, koska digipalveluja säädellään unionin tasolla. EU on jo pohtinut yhteistä somen vähimmäisikärajaa ja vahvempaa ikävarmistusta, ja keskustelu on käynyt kuumana myös Suomessa.
Australian kokemus tarjoaa konkreettisen ennakkotapauksen: laki saa tilit kiinni paperilla, mutta teknisen kiertämisen estäminen on aivan toinen asia.
