Euroopan unioni viimeisteli kesäkuussa 2026 vuosikymmenten merkittävimmän muutoksen maatalousbiotekniikan sääntelyynsä. Euroopan parlamentti antoi 17. kesäkuuta lopullisen hyväksyntänsä asetukselle, joka koskee niin sanotuilla uusilla genomitekniikoilla (New Genomic Techniques, NGT) jalostettuja kasveja – muun muassa CRISPR-tekniikalla tehtyjä täsmämuokkauksia. Neuvosto oli hyväksynyt oman kantansa jo aiemmin keväällä, joten parlamentin äänestys oli viimeinen lainsäädäntövaihe.
Mikä muuttuu nykyisiin GMO-sääntöihin verrattuna
Nykyisin kaikki muuntogeeniset organismit (GMO) kuuluvat saman tiukan sääntelyn piiriin, joka edellyttää riskinarviointia, lupamenettelyä, jäljitettävyyttä ja merkintöjä. Uusi asetus jakaa NGT-kasvit kahteen luokkaan.
Ensimmäiseen luokkaan (NGT-1) kuuluvat kasvit, joiden geneettiset muutokset voisivat syntyä myös perinteisellä jalostuksella tai luonnostaan. Näitä ei enää käsitellä GMO-lainsäädännön mukaisesti, vaan ne rinnastetaan tavanomaisesti jalostettuihin lajikkeisiin. NGT-1-lajikkeet kirjataan julkiseen EU-rekisteriin ja niiden siemenpakkauksiin tulee merkintä, mutta kuluttajatason tuotemerkintää ei vaadita. Toiseen luokkaan (NGT-2) kuuluvat laajemmat muokkaukset pysyvät nykyisen GMO-sääntelyn alaisina, ja jäsenmaat voivat kieltää niiden viljelyn alueellaan.
Asetus tulee voimaan 20 päivää virallisessa lehdessä julkaisun jälkeen, mutta useimpia säännöksiä aletaan soveltaa vasta noin kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Perustelut puolesta ja vastaan
Kannattajat korostavat ruokaturvaa ja kestävyyttä: tekniikan sanotaan auttavan kehittämään kasveja, jotka kestävät paremmin kuivuutta, tauteja ja tuholaisia ja vähentävät torjunta-aineiden tarvetta. Arvostelijat taas ovat huolissaan kuluttajien tiedonsaannista ja luomutuotannosta. Ympäristöjärjestö Friends of the Earth Europe syytti päättäjiä siitä, että nämä poistivat suojan kuluttajilta ja viljelijöiltä. Kun NGT-1-tuotteita ei tarvitse jäljittää, luomuviljelijöiden voi olla vaikeampi suojautua tahattomalta sekoittumiselta. Geenimuokkaus pysyy kuitenkin kiellettynä luomutuotannossa.
Suomen näkökulma
Suomessa muuntogeenisten tuotteiden valvonta kuuluu muun muassa Ruokavirastolle, geenitekniikan lautakunnalle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Käytännön vaikutukset suomalaiseen viljelyyn selviävät vasta siirtymäajan jälkeen, kun asetuksen täytäntöönpanosäännöt on annettu.
