Juhannus on suomalaisille kesän taitekohta: valoisat yöt, kokot ja kaverit. Keski-Suomessa, Jämsän Himoksella, tuo perinne on jo vuosikymmenten ajan saanut oman äänekkään muotonsa. Tänä vuonna laskettelukeskuksen vihreiksi puhjenneet rinteet täyttyivät jälleen telttakyliin majoittuneista juhlijoista, kun Himos Juhannus järjestettiin juhannusviikonloppuna.
Tunnelma oli sananmukaisesti hempeä. Aurinkoa, halauksia, vanhojen kavereiden jälleennäkemisiä ja yhdessä laulettuja kertosäkeitä – juuri sitä, mitä suomalainen kaipaa vuoden valoisimpaan viikonloppuun.
Pienestä alusta Suomen suurimmaksi
Himos Juhannuksen tarina alkoi vaatimattomasti vuonna 1999, jolloin ensimmäinen kolmipäiväinen juhannusjuhla keräsi muutaman tuhannen kävijää. Siitä on tultu pitkä matka: parhaimmillaan tapahtuma on vetänyt rinteilleen kymmeniätuhansia juhlijoita, ja sittemmin sitä on markkinoitu Suomen suurimpana juhannusfestarina.
Himos on ympärivuotinen matkailukohde: talvella laskettelurinteet, kesällä festarit ja mökkilomat. Juhannuksena keskus muuttuu kokonaiseksi pikkukaupungiksi, jossa lavojen edustat, ruokakojut ja teltta-alueet sykkivät omaa rytmiään läpi yön. Tapahtuma on Jämsälle myös merkittävä matkailutapahtuma, joka tuo seudulle väkeä ympäri Suomen.
Kotimaista kärkeä lavalla
Himos Juhannuksen ohjelmisto on aina nojannut vahvasti kotimaiseen kärkeen, ja tämä vuosi ei ollut poikkeus. Esiintyjälista kattoi popin, iskelmän ja rapin sekä uuden polven artisteja – kavalkadi, jossa eri sukupolvet kohtasivat lavalta toiselle kulkiessa. Nuoret hyräilivät rap-tähtien tahtiin, ja kokeneemmatkin konkarit löysivät omat suosikkinsa illan mittaan.
Monelle Himos Juhannus on ennen kaikkea perinne. Sama porukka palaa vuosi toisensa jälkeen samalle leiripaikalle, ja juhannus mitataan yhtä lailla yhteisissä hetkissä kuin lavojen artisteissa. Kun aurinko ei tahdo laskea, kesä tuntuu hetken loputtomalta – ja juuri se taitaa olla suomalaisen juhannuksen ydin.
