Suomalainen mansikkakesä lähti tänä vuonna liikkeelle vauhdikkaasti. Lämmin kevät sai kasvustot heräämään tavallista aikaisemmin, ja ensimmäiset kotimaiset kasvihuonemansikat poimittiin jo toukokuun alkupuolella. Paimion seudulla kausi käynnistyi selvästi normaalia aiemmin, kun varhaisin sato saatiin lämmitetyistä kasvihuoneista.
Aikainen alku, mutta tavallinen jatko
Vaikka alkukevät näytti ennätyksellisen aikaiselta, kausi on sittemmin tasaantunut. Kevään jälkeen tullut viileä jakso hidasti kasvua, ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan mansikkakausi on nyt pääosin normaalissa aikataulussaan.
Käytännössä marjoja saadaan portaittain eri tuotantotavoista. Aivan ensimmäiset mansikat kypsyvät kasvihuoneissa jo huhti–toukokuun vaihteessa. Tunneliviljelmiltä ja katteen alta marjaa riittää juhannukseen mennessä, kun taas avomaan pääsato osuu tutusti kesäkuun viimeiselle viikolle ja heinäkuulle. Tunneliviljely on viime vuosina yleistynyt, sillä se tasaa sään vaikutusta ja parantaa marjojen tasalaatuisuutta.
Mitä se maksaa kuluttajalle
Varhaisin kotimainen mansikka on aina kallista herkkua, ja niin oli tänäkin keväänä. Vapun tienoilla 250 gramman rasiasta sai pulittaa pääkaupunkiseudulla 8,99 euroa ja Turussa 7,99 euroa. Hinnat olivat tuolloin huipussaan, ja niiden odotettiin laskevan sitä mukaa kuin toimitusmäärät kasvavat. Pääsadon aikaan heinäkuussa kilohinnat painuvat tyypillisesti murto-osaan kevään tasosta.
Viljelijän näkökulma: sato voi yltää viime vuoden tasolle
Viljelijöille kauden suurin huoli oli takana jo ennen kesää. Talvi oli paikoin vähäluminen ja pakkasinen, mikä herätti pelkoa talvituhoista. Laajoja vaurioita ei kuitenkaan havaittu.
"Koska laajoja talvivaurioita ei ole ja kukintakin näyttää kehittyvän hyvin, niin mikäli kesäkuun puolella ei saada suuria sääyllätyksiä, mansikkasadon oletetaan olevan suurin piirtein viime vuoden tasoa, eli 13 miljoonan kilon luokkaa", arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen.
Wirtasen mukaan helteinen kesä nopeuttaisi marjojen kypsymistä ja vaikuttaisi todennäköisesti sadon määrään myönteisesti. Tunnelien etuna viljelijät pitävät hyvää tuottoa, tasaista laatua ja sään vaikutuksen minimointia.
Puoli vuotta kotimaista marjaa
Merkille pantavaa on, että suomalainen mansikkakausi on venynyt huomattavasti. Uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien ansiosta tuoretta kotimaista mansikkaa on tarjolla touko–kesäkuusta aina syksyyn, jolloin myöhäiset ja jatkuvasatoiset lajikkeet tuottavat marjaa hallaöihin saakka. Mansikka onkin valittu vuoden 2026 teemaheviksi – ensimmäisenä marjana koskaan.
