Helsingissä on alkanut vuosia kestävä raitiotierakentamisen aikakausi. Länsi-Helsingin raitioteiden eli arkikielessä Länsiratikoiden rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja seuraavan vuosikymmenen ajan kaivinkoneet mylläävät kaupungin katuja uuteen uskoon. Kyseessä on yksi pääkaupungin suurimmista yksittäisistä infrahankkeista.
Mistä hankkeessa on kyse
Länsiratikat on kokonaisuus, jonka näkyvin osa on uusi pikaraitiotie keskustasta Kannelmäkeen. Reilun kymmenen kilometrin reitti kulkee Wikipedian mukaan Erottajalta Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Etelä-Haagan ja Lassilan kautta. Samalla keskustaan rakennetaan uusia raideosuuksia, mikä siirtää myös nykyisten ratikkalinjojen reittejä.
Helsingin kaupunki on niputtanut Länsiratikat osaksi kolmen pikaratikkahankkeen allianssia, johon kuuluvat lisäksi Viikin–Malmin ja Länsisataman pikaraitiotiet. Näistä Länsiratikat on pisimmällä: kaupunginvaltuusto hyväksyi sen yleissuunnitelman jo vuonna 2021.
Nämä kadut muuttuvat
Kaupungin mukaan rakentaminen aloitettiin Vihdintieltä ja Huopalahdentieltä, Haagan liikenneympyrästä sekä Runeberginkadulta. Huopalahdentie ja Vihdintien Haagan osuus muutetaan kaupunkibulevardeiksi, eli leveistä autoväylistä tulee tiiviimpää katutilaa, jossa kulkevat ratikka, pyörätiet ja jalkakäytävät.
Työt etenevät vaiheittain useamman vuoden ajan, ja liikennöinnin on arvioitu alkavan aikaisintaan vuoden 2030 lopulla tai 2031.
Mitä se maksaa ja miten se tuntuu arjessa
Länsiratikoiden kustannusarviot ovat liikkuneet runsaassa sadassa miljoonassa eurossa pelkän pikaratikkaosuuden osalta, ja kun mukaan lasketaan keskustan raiteet, katujärjestelyt sekä uudet vaunut, kokonaisuus nousee selvästi suuremmaksi. Valtio osallistuu kustannuksiin MAL-sopimuksen kautta. Tarkat luvut on syytä varmistaa kaupungin viimeisimmistä hankepäätöksistä, sillä raidehankkeiden budjetit ovat Helsingissä historiallisesti paisuneet. Yle on arvioinut, että pääkaupunki velkaantuu raidehankkeiden myötä tuntuvasti, kun käynnissä on yhtä aikaa useita ratahankkeita.
Asukkaille rakennusvuodet näkyvät ennen kaikkea työmaina, kiertoteinä ja muuttuvina liikennejärjestelyinä keskeisillä väylillä. Autoilun, pyöräilyn ja bussiliikenteen reitit elävät työmaiden mukana, ja melu sekä pöly kuuluvat usean vuoden arkeen Haagan ja Töölön suunnalla. Vastineeksi kaupunki lupaa sujuvampaa raideyhteyttä ja kantakaupunkimaisempaa ympäristöä entisten autoväylien tilalle.
