Yksi Suomen pitkäkestoisimmista terveydenhuoltoon liittyvistä oikeusprosesseista on päättynyt. Sikainfluenssarokote Pandemrixin jälkeen narkolepsiaan sairastuneiden korvauskiistat on käsitelty loppuun, eikä asia etene enää korkeimpaan oikeuteen.
MTV Uutisten mukaan Helsingin hovioikeus viimeisteli asian, eivätkä osapuolet hakeneet valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Kiistan kulku
Prosessi kulki useamman vaiheen kautta. Lääkevahinkovakuutuspooli oli hylännyt osan korvaushakemuksista, minkä jälkeen asia vietiin oikeuteen.
Käräjäoikeus velvoitti vuonna 2022 poolin maksamaan korvauksia. Molemmat osapuolet valittivat hovioikeuteen: sairastuneet vaativat korvausten korottamista, ja pooli riitautti maksuvelvollisuutensa. Hovioikeus hylkäsi korotusvaatimukset kesällä 2024, ja loput tapaukset ratkesivat sovintoina tuomioistuinsovittelussa syksyllä 2024.
Korvaukset jäivät pieniksi
Rahamäärät ovat keskeinen syy siihen, miksi kiista venyi. Keskisuomalaisen mukaan käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset pysyvästä haitasta olivat 6 000–9 000 euroa, kun sairastuneet olivat vaatineet kymmeniä tuhansia euroja henkilöä kohden.
Ero on suuri, ja se kertoo osapuolten erilaisesta käsityksestä siitä, mitä elinikäinen sairaus on korvausjärjestelmässä arvoltaan.
Mitä tapahtui vuosina 2009 ja 2010
Sikainfluenssapandemian aikana Pandemrix-rokote annettiin poikkeuksellisen laajalle joukolle. Yli puolet suomalaisista rokotettiin, ja alle 15-vuotiaista rokotettiin noin 75 prosenttia sen jälkeen, kun Maailman terveysjärjestö julisti sikainfluenssan pandemiaksi kesällä 2009.
Kahden vuoden kuluessa rokotuksesta narkolepsia todettiin 230 ihmisellä tapauksissa, joissa sairaus katsottiin rokotteesta johtuneeksi.
Narkolepsia on pitkäaikainen neurologinen sairaus, joka häiritsee unen ja valveen säätelyä. Se aiheuttaa muun muassa voimakasta päiväväsymystä, ja sen oireita hoidetaan lääkkeillä, mutta sairaus itsessään ei parane.
Miksi tämä on merkittävä tapaus
Kyseessä on harvinainen tilanne, jossa laajan kansallisen rokotusohjelman haitta on tunnistettu, tunnustettu ja lopulta käsitelty tuomioistuimessa asti.
Sairastuneiden näkökulmasta prosessin kesto on oma kysymyksensä. Ensimmäiset havainnot tehtiin 2010-luvun alussa, ja lopulliset ratkaisut saatiin yli vuosikymmen myöhemmin. Suuri osa sairastuneista oli tapahtuma-aikaan lapsia tai nuoria, eli he ovat eläneet aikuisiksi asti asian ollessa kesken.
Tapaus on myös muistutus siitä, että rokotehaittojen korvausjärjestelmän toimivuus mitataan juuri tällaisissa harvinaisissa mutta vakavissa tapauksissa, ei niissä joissa mitään ei tapahdu.
