Droonit ovat arkipäiväistyneet Suomessa, ja samalla ovat lisääntyneet tilanteet, joissa laite karkaa hallinnasta ja putoaa. Yleisin vahinko on klassinen: pienkopteri törmää pysäköityyn autoon tai rikkoo ikkunan. Mutta kuka maksaa vahingon – ja mitä jos tekijää ei koskaan löydy?
Lähtökohta: lennättäjä vastaa
Pääsääntö on selvä. Vastuu ja korvausvelvollisuus ovat droonin lennättäjällä, kertoo Yle. Harrastajan sanoin vahingot on yksinkertaisesti itse korvattava.
Se, millä lailla vastuu määräytyy, riippuu laitteesta. Kun kyseessä on kauko-ohjattu ilma-alus, sovelletaan ilmailulakiin perustuvaa ankaraa vastuuta – eli lennättäjä vastaa vahingosta myös ilman tuottamusta. Pienemmän lennokin kohdalla vastuu määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Kummassakin tapauksessa lennättäjä kantaa taloudellisen riskin.
Kotivakuutus ei yleensä pelasta
Moni olettaa kotivakuutuksen tai vastuuvakuutuksen kattavan droonivahingot. Näin ei useinkaan ole. Lähtökohtaisesti ilma-alukset on rajattu pois kotivakuutuksen ja yksityishenkilön vastuuvakuutuksen korvauspiiristä, vakuutusyhtiöt muistuttavat.
Poikkeus on kapea: pienet, leluun rinnastettavat kuvauskopterit saatetaan tapauskohtaisesti lukea koti-irtaimiston piiriin. Tähän ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä ehdot voivat sisältää rajoituksia muun muassa lentokorkeudesta ja alueesta. Varmin suoja harrastajalle on erillinen drone- tai vastuuvakuutus. Suomen Ilmailuliittoon liittymällä jäsen saa kolmansille osapuolille aiheutuvia vahinkoja kattavan vakuutuksen automaattisesti.
Mitä Traficom vaatii
Droonin käyttäjän on rekisteröidyttävä Traficomille, jos laite painaa yli 250 grammaa tai siinä on kamera. Rekisteröinti tapahtuu Droneinfo.fi-palvelussa, ja lisäksi vaaditaan A1/A3-teoriakokeen suorittaminen, Traficom ohjeistaa.
Vakuutus on lakisääteisesti pakollinen vain raskaille, yli 20 kilon laitteille EU:n ilmailuvakuutusasetuksen nojalla. Kevyemmille droneille vakuutusta ei vaadita, mutta sitä suositellaan. Rekisteröinti ja koe siis varmistavat, että lennättäjä on tunnistettavissa – mutta ne eivät takaa, että rahaa vahingon korvaamiseen löytyy.
Kun droonia ei lennättänyt kukaan tunnistettava
Vaikein tilanne syntyy, kun vahingon aiheuttaa drooni, jonka lennättäjää ei tunneta. Suomen alueelta on löytynyt useita ilmeisesti rajan takaa harhautuneita drooneja.
Näissä tapauksissa korvausta ei käytännössä saa keneltäkään. Suuret vakuutusyhtiöt vahvistavat, että vakuutukset eivät korvaa sotatoimiin liittyviä vahinkoja, Yle uutisoi. Perustelu on vakuutusalalla vakiintunut: sodan riskejä ei voida luotettavasti hinnoitella, joten ne suljetaan ehdoissa pois.
Eikä apua heru valtioltakaan. Valtiokonttorin mukaan voimassa olevaan lainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä, joiden perusteella valtio voisi korvata vieraan valtion taisteluvälineestä yksityishenkilöille aiheutuvia esinevahinkoja. Korvausta voitaisiin harkita vain, jos vahinko olisi aiheutunut viranomaisen omasta laiminlyönnistä.
Mitä kannattaa tehdä
Tavallisessa harrastusvahingossa selvitä ensin laitteen tyyppi ja lennättäjä, ja tarkista oman koti- ja vastuuvakuutuksesi ehdot – moni vakuutus rajaa ilma-alukset ulos. Jos lennätät itse, harkitse erillistä vastuuvakuutusta tai Ilmailuliiton jäsenyyttä. Sotaan liittyvän harhadroonin tapauksessa korvausta ei nykytilassa ole tarjolla, mutta vahingosta kannattaa silti tehdä ilmoitus viranomaisille.
